Torstaina Javalla oli jälleen aika silmänpaineiden kontrolliin ja Lina pääsi mukaan punnittavaksi. Nyt Hakametsän vaaka näytti Linalle vaihdellen 1,9-2kg ja Javalle 4,2kg. Silmänpaineet olivat molemmissa silmissä hyvät, vaikka Java on nyt saanut vain yhden tipan ja torstaina en edes laittanut tippaa ennen mittausta. Tästä eteenpäin jatketaan yhä yhdellä tipalla päivässä ja uuteen kontrolliin mennään 9.8. Lina on tuolloin tasan 12 viikkoa, joten pääsee samalla ekalle rokotukselle.
Eilen Lina pääsi pidemmälle automatkalle, kun lähdimme koko porukka Kankaanpäähän. Java ja Nele matkustavat omassa häkissään ja Lina matkustaa kuljetusboksissa takapenkillä. Tarkoitus olisi, että Linakin matkustaisi vielä jossain vaiheessa Javan ja Nelen kanssa häkissä, mutta saa nyt olla boksissa niin kauan kuin sinne mahtuu. Alkumatkasta autoilua piti hieman protestoida vinkumalla, mutta pian Lina rauhoittui nukkumaan ja nukkuikin sitten koko puolentoista tunnin matkan.
Maisemanvaihdoksen kaupungista maaseutuun Lina on ottanut todella hyvin. Ihmiset moikataan iloisesti ja vanhempieni taloa Lina tutki heti uteliaasti. Ulkoilu on nyt todella helppoa, kun voi vain kävellä takaovesta ulos. Nele ja Lina ovatkin saaneet juosta takapihalla vapaana ja hieman Nele jo innostui leikkimään Linan kanssa. Yö uudessa paikassa meni oikein hyvin ja nukuttiin kaikki kahdeksaan asti. Hienosti Lina osaa öisin olla turhia metelöimättä ja viime yönä ei tullut edes pissoja sisälle, vaikka kotona ne löytyvät aina aamuisin paperilta. Kakkoja ei ole sisälle tullut enää ensimmäisen yön jälkeen ja tämä toivottavasti jatkuukin näin.
Olen jo totuttanut Linaa naksuttimeen ja kohta voisin alkaa opettamaan sen avulla erilaisia juttuja. Mitään ongelmaa ei ollut naksun äänen kanssa, vaikka aluksi mietinkin, että mitä jos pentu pelästyykin sitä... Lina on hienosti oppinut oman nimensä ja luoksetuloakin ollaan harjoiteltu. Sitä pitäisi nyt vain vahvistaa todella paljon ja aloittaa myös luopumisen eli irti-käskyn harjoittelu. Yritän parhaani mukaan kouluttaa Linaa naksutinkoulutuksen periaatteilla ja odotan mielenkiinnolla mitä tästä seuraa. Ainakin Javan kanssa naksutinkoulutus näyttää jo parhaita puoliaan, vaikka Javaa olen kaikkein eniten kouluttanut houkuttelemalla. Java tarjoaa aktiivisesti erilaisia juttuja ja jaksaa yrittää, vaikkei naksutusta heti tulisikaan. Nele sen sijaan helpommin passivoituu, menee makaamaan ja alkaa tuijottaa kuin toivoen, että maahanmeno ja kontakti oli se oikea valinta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti