torstaina, kesäkuuta 25, 2009

TSAUn juhannuskisat

Kaikki tietenkin odottaa kuumeisesti juhannuksen kisaraporttia ja tässä sitä nyt viimeinkin tulee!

Perjantai 19.6.

Mini ykkösillä ensimmäinen rataan tutustuminen oli klo 9, joten matka Kankaanpäästä Turun lähelle Piikkiöön alkoi jo klo 5 aamulla. Matka meni yllättävän kivuttomasti uuden navigaattorin opastuksessa ja koiratkin ottivat rauhallisesti. Rataan tutustumisen aloitus kesti ja kesti ja tietenkin siinä samalla alkoi sataa kaatamalla. Jälleen tuli todistettua, että jalkapallokengät olivat erittäin hyvä ostos, sillä en kisapäivien aikana kertaakaan liukastellut märällä nurmikolla. Ensimmäinen rata oli hyppyrata ja näytti tältä:
Alku lähti hyvin, mutta pituudella (11) Java meni taas katsomaan numeromerkkiä esteen sivussa. Vitonen siitä. Seuraava vitonen napsahti putkelta numerolla 15, kun Java ei suostunutkaan irtoamaan sinne, vaan palasi luokseni haukkuen. Viimeinen vitonen ja näin ollen hylätty tuli kepeiltä, kun Java aloitti ne väärin. Jokseenkin oli tahmeaa menoa, mutta meidän vuorolla ei onneksi sentään satanut.



Seuraava rata oli agilityrata ja nyt ei vältytty sateelta, vaan Javan vuorolla tuli kaatamalla vettä, minkä voitte videostakin huomata. Se hyvä puoli sateessa oli, että se taisi vähän rauhoittaa Javaa, koska rata meni nyt paremmin. :) Tällainen se oli:
Etukäteen pelkäsin putken (10) ja A:n (12) yhdistelmää, koska Java on niin herkkä säntäämään suinpäin toiseen. Mutta ehdin kohtuullisen hyvin blokkaamaan A:n hypyn 9 jälkeen ja Java säntäsi putkeen. Ennen tuota meinasi kyllä käydä huonosti, kun Java lähti hypyltä 7 säntäämään kohti puomia. Ei onneksi ehtinyt laittaa tassujaan sille. Loppurata meni hyvin, kunnes tuli viimeinen hyppy. Hypyn vieressä oli toimitsijoiden rekka ja Javahan lähti sitä kohti ja samalla hypyn ohi. Vitonenhan siitä sitten tuli. Voisi harmittaa enemmänkin, mutta rata meni sen verran hyvin muuten, ettei tuon perään jaksa jäädä itkemään.



Lauantai 20.6.

Rataan tutustuminen oli taas klo 9 ja tällä kertaa vältyttiin sateelta. Se olikin sitten ainut hyvä asia, sillä meidän meno agilityradalla oli ihan toivotonta. Tuntui, ettei Java suostunut irtoamaan yhtään, komensi vain ja hyppi päin. Rasittavaa.
Heti alussa Java meinasi hypyltä 3 sännätä A:lle enkä ollut yhtään varma oliko ehtinyt laittaa tassut siihen. Kepeillä matka meinasi pysähtyä kesken kaiken, kun Java haisteli nurmikkoa. Putkelle 7 Java ei irronnut, vaan tuli minua kohti haukkuen. Myös keinulle meno oli vähän tökkivää. Muurille (12) Java ei myöskään halunnut mennä, vaan kielto siitäkin. Hypyltä 14 tulikin sitten hylätty, kun Java hyppäsi sen väärästä suunnasta. Tämä oli aivan oma mokani, koska luulin, että meillä oli tuossa vaiheessa jo hylly alla ja meno oli niin tahmeaa, että tuli ohjattua huonosti.



Viimeinen rata oli myös agilityrata ja tuomari sama kuin perjantain vitosen radalla. Jo rataan tutustumisessa oli edellisen radan jäljiltä sellainen olo, ettei tästä mitään tule, radalla vaikeita paikkoja ja itsellä suunnitelmissa vaikeita ohjauskuvioita (kuten takaaleikkaus renkaalla). Tässä ratapiirros:
Tällä radalla putki 3 on mielenkiintoinen tuttavuus. Osa lukijoista varmaan tietääkin mitä tarkoittaa, kun numero on putken keskellä: koira saa mennä putkeen kummasta päästä tahansa. Tuomari käski meidän suunnitella mihin haluamme koiran menevän ja sen jälkeen varautua siihen, että koira päättääkin meidän puolesta. :) Itse halusin Javan menevän oikealle, mutta Java valitsikin vasemman. Onneksi olin suunnitellut, että otan tällöin Javan vastaan sopivasti A:n edessä, ettei sinkoa putkesta sinne. Puomin (12) jälkeen tein valssin ja siinä Java meinasi vähän jäädä taakseni ja hypyn 13 jälkeen Java pyörähti, kun ei tiennyt mihin ollaan seuraavaksi menossa. Mutta kaiken kaikkiaan tämä rata meni TODELLA hyvin ja saatiin nolla!! Vaikka oltaisiin saatu hylätty, niin silti olisin ollut tyytyväinen, koska aiempien ratojen jälkeen Javan irtoaminen esteillä oli jotain ihan muuta. Putkeenkin sinkosi kuin pieni eläin kuten pitääkin. Nollan lisäksi voitettiin lopulta myös luokkamme ja sain palkinnoksi mitalin, ruusukkeen, lahjakortin Royal Canin-ruokaan ja lahjakortin yhteen starttiin TSAUn kisoissa. Tarvitsee siis mennä Turkuun uudestaan. ;)

Tässä meidän hieno nollarata:

tiistaina, kesäkuuta 16, 2009

Onnistuneet treenit!

Taas on viikon treenit takana. Neleltä on alkeiskurssi yhä peruttu, mutta kävimme sunnuntaina harjoittelemassa esteitä Ylöjärvellä. Alussa mm. A:n ylitys oli hieman hakusessa, mutta parin hihnassa viennin jälkeen Nele alkoi ymmärtää idean. Kokeilimme myös puomia, pöytää ja kunnon rengasta. Puomilla Nele alussa pysähteli ja vaikutti olevan hämmentynyt, että miten on niin korkealla. Käytin kaikilla kontakteilla namialustaa ja lopussa Nele alkoi ymmärtää, että ei kannata pysähdellä, vaan mennä loppuun, jossa odottaa herkku. Rengasta otettiin vain hihnassa ja yllättäen Nele hyppäsi sen hienosti! Agiliitelyä enemmän meinasi kuitenkin kiinnostaa maan haistelu ja koirakaverit.

(Nelen kuvat: Tytti Käyhkö)

Eilen treenailin kaksi tuntia Niihamassa molempien koirien kanssa. Ohjattujen treenien sijaan meillä oli omatoimitreenit ja treenaajat vähissä huonon sään takia, joten pystyin ottamaan Nelenkin kanssa pieniä harjoituksia. Taas oli ongelmia haistelun kanssa, Nele taitaa olla enemmän jälki- kuin agilitykoira. Kokeiltiin jälleen rengasta hihnassa, keppejä ja muutamaa hyppyä + putkea.

Javan kanssa tuli otettua enemmän ja vaikeampia juttuja, on se vaan hienoa, kun koira osaa ja voi keskittyä kikkailuun. :) Harjoiteltiin takaaleikkausta, eteenlähetystä (ensin hyppy x 3 ja putki, sitten hyppy x 3 ja eteen-käsky), putken oikean pään valitsemista (viime kisan perusteella tämä) ja lisäksi otin keinua, josta Javalle jäi koulutuksessa traumoja. Nyt keinu meni hyvin ja käytin lisäksi namialustaa kontaktilla. Eteenlähetys putkelle meni todella hyvin, mutta eteen-käskyä pelkillä hypyillä Java ei vielä oikein tajua, vaan jää hidastelemaan. Otettiin myös keppejä ja helpommalta puolelta ne menivät parhaimmillaan todella vauhdikkaasti. Vaikeampi puoli taas ei suju yhtään eli treeniä sinne.

Molemmissa treeneissä lahjoin koiria sydämellä, jonka keittelin viikonloppuna. Toimi PALJON paremmin kuin kaupan valmislihapullat ja Javakin unohti haahuilun, kun oli niin ihanaa herkkua tarjolla. Sydämen jälkeen listalla on maksaa, joka varmasti toimii vähintään yhtä hyvin. Ehkä jos Nele unohtaisi maan nuuskuttelun ja keskittyisi siihen mitä minulla on.

keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2009

Agilitykoulutuksessa

Maanantaina treenailtiin taas agia Niihamassa. Olisi kyllä pitänyt jättää treenit välistä, sillä päivän tapahtumien ja kisamasennuksen takia olin jo valmiiksi huonolla tuulella eikä Javakaan sen takia toiminut treeneissä yhtään. Yritettiin mennä rataa niin Java jäi nuuhkimaan maata (joku oli tiputellut sinne nameja), tuijotti murhaavasti toisen ryhmän koiria ja komensi radalla ärsyttävän paljon. Argh, ei yhtään meidän päivä.

Eilen olin Javan kanssa TamSKin järjestämässä Jari Helinin koulutuksessa Eteläpuistossa. Ryhmänä oli kilpailuvalmiit ja ykkösluokassa kisaavat ja koirakoita paikalla 4. Koulutus kesti kaksi tuntia ja teimme tämän näköistä rataa:Rataa harjoiteltiin kahdessa osassa: ensin esteet 1-11 ja sitten 7-21. Lopuksi mentiin kerran koko setti. Java aloitti ja vaikka meni ehkä vähän paremmin kuin maanantain treeneissä niin silti oli taas aikamoista sekoilua. Varsinkin kepeillä Javan komennus oli suorastaan rasittavaa, mutta toisaalta myös ohjasin sitä huonosti, kun tehtiin keppejä siltä hankalammalta puolelta ja kokeiltiin uusia ohjauskuvioita. Toisaalta Java myös pysähteli nuuhkimaan rataa ja yhden kerran jopa karkasi erään sheltin luo, joka käveli omistajansa kanssa putken 8 takana! Javalla on viime aikoina ollut ihmeellistä vihamielisyyttä shelttejä kohtaan ja olin ihan varma, että se käy sheltin päälle. Ei sentään, kävi nuuhkimassa ja tässä vaiheessa olin jo itse hakemassa Javaa takaisin. En ymmärrä miksi se noin lähti.

Muutama huomio radasta:

- kun koira menee putkeen 5, nopeasti itse keppien (6) vasemmalle puolelle ja koiran vastaanotto sieltä (näin pääsee jatkon kannalta optimaaliselle puolelle)
-keinulla ei takaaleikkausta, jos koira ei kestä -> valssi keinun edessä
- kepeillä 19 joko ohjaus suoraan tai poimitaan koira mukaan ensimmäisestä välistä (itse vasemmalla puolella)

Keinulla Java meinasi heti ekalla kerralla tehdä lentokeinun, mutta sain pysähtymään suht loppuun. Vauhdikkaasta alastulosta jäi kuitenkin Javalle jotain traumoja, sillä muilla kerroilla keinulle meno oli hankalaa. Tai meni kyllä, mutta hyppäsi pois kesken. Hypyillä 11-13 ei ohjaaminen tuntunut onnistuvan kertaakaan kunnolla, sillä hypyn 12 vieressä oli Saunan jäljiltä korvatulppa, jota Javan oli joka hemmetin kerta pakko mennä haistamaan (ylipäänsä Eteläpuisto oli ihan kamalassa kunnossa).

Koska koulutuksen aiheena oli pujotteluharjoitukset, niin niitä tosiaan tehtiin paljon, kun kepit olivat 3 kertaa radan aikana. Muihin koulutuksessa olleisiin verrattuna minulla ja Javalla oli yksi selkeä ongelma keppien kanssa: Java ei osaa hakea aloitusväliä itsenäisesti, mikä hankaloitti harjoittelua melkoisesti. Ja vaikeammalta puolelta pujottelu oli sekin vaikeaa. Sinänsä oli hyvä huomata, että kumpaakin puolta pitää treenata, vaikka välistä meinasi itseäkin ärsyttää, kun keppejä piti vaan ottaa uudestaan ja koko ajan meni huonosti. Javakin alkoi jossain vaiheessa kyllästyä. Mutta eipä muuta kuin harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua oli kouluttajan toteamus.

sunnuntaina, kesäkuuta 07, 2009

Agilitykisa Sorsapuisto

Tänään kisailtiin Sorsapuistossa ja taas kahden startin verran, joista toinen oli hyppyrata. Nele ei tällä kertaa päässyt kisaturistiksi, vaan sai jäädä kotiin nukkumaan ja itse kävelin Javan kanssa kisapaikalle, kun on ihan lähellä. Tuli hyvä lämmittely, vaikka jouduimmekin odottelemaan kisojen alkua.

Mini ykköset olivat vuorossa ensimmäisenä ja ratana agilityrata:Java oli lähtövuorossa kahdeksantena. Tällä kertaa rengas meni hyvin ja alkurata muutenkin, kunnes tuli toinen putki (8). Minun olisi pitänyt ottaa Java paremmin hallintaan hypyn 7 jälkeen, koska Javahan juoksi vauhdilla putken väärästä päästä (eli 14) ja siitä hylätty. Keppien alussa oli pientä sekoilua, mutta muuten ne menivät oikein, kuten myös loput radasta.



Toinen rata olikin sitten hyppäri. Oltiin taas ryhmän keskivaiheilla lähtövuorossa. Rata näytti vähän tältä:
Etukäteen vähän jännitti putkelta (3) meno pituudelle (4), koska väli oli myös oikeasti pitkä ja ympärillä kivoja hyppyjä. Otin Javan hyvin vastaan putkesta ja selvittiin pituudelle ja siitä hyvin eteepäin, kunnes oltiin taas putkella (8). Taas sama kuin ensimmäisellä radalla: Java painuu putken väärään päähän (eli 3). Siitä hylkäys ja voi vitsi, että otti päähän! Mentiin kuitenkin rata loppuun, kun kerran sai. Kepit ja rengas meni ok, samaten lopun hypyt.



Molemmilla radoilla Java varasti lähdössä, mikä ei sinänsä agilityssa haittaa, kun tuomari oli jo antanut lähtöluvan, mutta parempi tietysti olisi, että odottaisi. Tällä kertaa harmitti ratojen jälkeen paljon enemmän kuin tiistaina. Miten voikin olla, että sama virhe molemmilla radoilla ja vaikka yritin huutaa Javalle, niin silti se painui vauhdilla putkeen väärästä päästä. Argh, olisi pitänyt ottaa Java hallintaan aina hyppyjen jälkeen, mutta tilanne tuli niin nopeasti. Jotenkin tuntuu, että me mennään nyt radalla liian lujaa enkä ehdi saati osaa ohjata kunnolla siinä vauhdissa. Juhannuskisoissa on pakko hillitä tahtia, jos saataisiin edes yksi ei-hylätty rata. Jos sieltäkin kerätään neljä hylkyä, niin harkitsen vakavasti ainakin heinäkuun mittaista taukoa kisoihin. En halua menettää motivaatiotani agilityyn, kuten kävi tokon kanssa, vaikka kiinnostus siihen on tämän vajaan vuoden treenitauon jälkeen hiljalleen palautumassa.

perjantaina, kesäkuuta 05, 2009

Lyhyesti treeneistä

Taidan vielä lyhyesti kommentoida tämän ja viime viikon treenejä, vaikka tiistain ja sunnuntain agikisat ovatkin tämän viikon THE juttu.

Kirjoittelin jo aiemmin Javan viime viikon treeneistä, mutta myös Nelellä oli viime torstaina agilitya. Tällä kertaa tutustuttiin muuriin ja A:han sekä otettiin vähän keppejä. Nele se jaksaa aina yllättää: meni A:n hienosti kaksi kertaa ilman mitään ongelmia. Muuri meni myös hyvin. Ihan kunnon muuria emme kylläkään menneet, vaan muurin yläosassa oli hypyn rima. Tältä ja ensi viikolta Nelen agility onkin erinäisten tapahtumien vuoksi peruttu.

Javan kanssa treenailin taas tänä maanantaina. Miten sattuikin, että treeneissä oli aivan sama ongelma kuin tiistain kisoissa: Java hyppäsi renkaan sivusta. Pakko kiinnittää tuohon enemmän huomiota, ettei vaan tule tavaksi. Tällä kertaa treenien aiheena oli kisatyyppinen rata johtuen varmaan siitä, että niin moni treeniryhmäläinen on/oli tällä viikolla kisaamassa. Rengasta lukuun ottamatta ei ollut mitään suuria ongelmia ja uutena tuli, että opettaisin Javalle eteen-käskyn ratojen viimeisiä hyppyjä varten.

Tänään hieman tokoilin koirien kanssa. Ihan vaan sisällä, kun ulkona oli niin kylmä ja vintti oli varattu. Javan kanssa otin paikkamakuun 2min, lyhyitä seuraamisia ja liikkeestä seisomisen. Palkkana käytin vaihteeksi myös namikuppia, ettei palkka tulisi aina kädestäni. Nelen kanssa harjoittelin maahanmenoa, sivulletuloa ja istumista. Myös Nelelle yritin opettaa namikuppia ja se kyllä toimi, joskin ei vielä niin innokkaasti kuin Javalla. Toista kertaa kokeilin Nelen kanssa kumpi käsi-temppua, mutta Nele ei vain tajua sitä. Menee maahan, tuijottaa ja alkaa sitten nukkua. Yritä nyt siinä sitten jotain. :)

torstaina, kesäkuuta 04, 2009

Agilitykisa Hervannassa

Paljon olisi agilityasiaa, mutta taidan aloittaa siitä mielenkiintoisimmasta eli tiistain kisoista. Meidän toiset viralliset kisat ja ensimmäiset ulkokentällä. Tällä kertaa ei paettu pois paikkakunnalta, vaan kisat olivat Hervannassa ja järjestäjänä Takut.

Ensimmäinen rata oli agilityrata. Olin vuorossa neljänneksi viimeisenä, joten taas ehti katsomaan rataa muiden suorituksien kautta. Rata näytti jokseenkin tältä:
Alku lähti hyvin. A:lla (5) tein takaaleikkauksen ja se onnistui hyvin. Keppien (9) alussa oli pientä sekoilua, mutta lähtivät ne sitten lopulta sujumaan ja tällä kertaa Java meni oikein kaikki välit! Hypyllä 10 tein taas takaaleikkauksen ja valssin hypyn 11 jälkeen, jonka jälkeen minun olisi pitänyt ottaa Java mukaan kohti hyppyä 12, mutta sen sijaan jätin Javan taakseni ja sehän painui kohti A:ta. En ehtinyt ajoissa pysäyttää Javaa, vaan se laittoi tassunsa A:lle ja väärän esteen takia tuli hylkäys. Mentiin kyllä rata loppuun. Keinu meni hyvin, mutta renkaalla (18) Java hämääntyi numerosta esteen vieressä ja meni katsomaan sitä. Sain sen kuitenkin hyppäämään renkaan oikein, vaikkakin vähän vinosta kulmasta.



Toinen rata oli hyppyrata, ensimmäistä kertaa oltiin sellaisella. Ja miten kävi?! Olin ensimmäisenä lähtövuorossa. No pakko tuokin oli joskus kokea. Hyppyrata oli melkoista kieputusta, joka toisaalta vähän pelotti ja toisaalta odotti, että pääsee kokeilemaan selvitäänkö Javan kanssa siitä. Suunnilleen tältä se näytti:
Heti toisena esteenä oli rengas (2), joka oli meillä radan kompastuskivi. Todennäköisesti näytin sen huonosti Javalle tai jotain, sillä Java hyppäsi sivusta. Kun olin palauttamassa Javaa uudestaan renkaan toiselle puolelle, Java meni ja hyppäsi renkaan väärään suuntaan. Olisi pitänyt ottaa tässä tilanne paremmin hallintaan. Myös hypyllä 4 sekoilimme ja Java hyppäsi senkin väärästä suunnasta, millä ei tietystikään siinä vaiheessa ollut enää mitään merkitystä, kun hylky oli jo tullut. Hypyllä 14 meinasimme Javan kanssa törmätä. En tiedä olisiko siinä kannattanut takaaleikata. Muu osa radasta meni ihan ok ja varsin tyytyväinen olen jälleen keppeihin.



Videoilla näkyy hyvin tekemäni ohjausvirheet. Melkein jopa hävettävän hyvin. Mutta toisaalta tämä vie vähän suorituspaineita pois, kun ensimmäisen kisan voiton jälkeen meitä saatettiin pitää jotenkin "hyvinä" agilitaajina. Tai Javahan on, mutta ohjaaja ei. ;) Näissä kisoissa käytin muuten viime viikolla ostamiani jalkopallokenkiä ja vaikka alkuun epäilin niiden toimivuutta, niin kengäthän olivatkin todella hyvät! Seuraava kisakoetus onkin jo tänä sunnuntaina.

Javan henkisenä tukena ja kisaturistina toimi Nele:

(Nelen kuva: Tytti Käyhkö)