lauantaina, joulukuuta 29, 2012

Tutustumisretki puomille

Linan agilityn alkeisharjoitusten viides ja viimeinen kerta oli 21.12. Tallilla. Näillä näkymin se jäi samalla tämän vuoden viimeksi agiliitelyksi, sillä Nelen tapaninpäivän treeneihin en flunssaisena päässyt.

Viidennelle kerralle olin suunnitellut tällaista:
  • takaakierto
  • puomi
  • pussi
  • kepit
Takaakierrot jäivät tekemättä, kun otettiinkin keinu niiden tilalle. Keinua tehtiin aivan treenien lopussa ja Lina oli ehkä hieman jo väsynyt eikä mennyt ihan niin innokkaasti kuin viime kerralla. Toisaalta edellisestä keinuttelusta oli kulunut pari viikkoa, joten ei ihme, jos este tuntui taas oudolta. Tärkeintä kuitenkin on, ettei Lina vaikuttanut mitenkään pelokkaalta.

Treenit aloitettiin pussilla. Lina menee pussin hyvin, kunhan kangas on hieman ylhäällä. Kerran kangas oli maassa ja Lina päätti peruutella takaisin pussin suulle. Tämän jälkeen oli pakko taas nostaa enemmän pussin kangasta, kun Lina lähti helposti kiertämään pussin ympäri namialustalle.

Keppejä tehtiin nyt toista kertaa ja selvästi Lina meni paljon paremmin kuin viimeksi! Tehtiin kuutta keppiä ja Linalla tuntui olevan jo pieni idea siitä mitä tehdään. Haki muutamassa kohdassa heti oikean välin eikä minun tarvinut niin paljon ohjata hihnalla kuin ensimmäisellä kerralla. Hyvin on alkanut tämä keppien opetus. :)

Uutena esteenä tuli puomi. Linalle selvästi vaikeinta sekä puomissa että A:ssa on ylösmenon kiipeäminen. Kun siitä selvittiin, meni loput puomista ihan kivasti, vaikka Linaa selvästi vähän jännitti. Kontakteille olen hidastanut Linaa hihnalla. Saatiin muutama onnistunut koko puomin suoritus ja pitäisi ehkä miettiä voisiko ylösmenoa jotenkin harjoitella kotona ennen seuraavaa agilitytreeniä.

Nyt olen käynyt Linan kanssa kaikki agilityesteet läpi. Seuraavaksi pitää yhä jatkaa alkeisopetusta ja keskittyä estevarmuuteen.

maanantaina, joulukuuta 24, 2012

keskiviikkona, joulukuuta 19, 2012

Vuosi 2012

Kohta päättyvä vuosi oli omalla tavallaan kovin kiireinen. Sen huomaa myös tämän blogin postausten määrästä: nyt on hyvä, jos saan edes 60 postausta täyteen, kun parina viime vuonna on ollut asiaa yli sadan postauksen verran! Toki asiaan vaikuttaa se, että oma elämä ei tänä vuonna enää ollut niin koirapainotteista kuin aiemmin ja koirien kanssa tuli tehtyä pitkälti vain tavallisia juttuja, joista ei tänne blogiin juurikaan raportoida.

Jostain syystä viime vuosiin on mahtunut muuttoja sinne ja tänne eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Lokakuussa kerrostaloelämä vaihtui rivitaloasuntoon ja sain kauan haaveilemani pihan. Valitettavasti syksy oli tuossa vaiheessa jo niin pitkällä, ettei pihalla tullut vietettyä paljonkaan aikaa. Tosin koirista oli oikein mukavaa kaivaa kuoppia jo valmiiksi huonossa kunnossa olevaan nurmikkoon. Syksyllä myös päättelin kaksivuotisen puutarhurin koulutuksen ja siitä asti olen ollut enemmän tai vähemmän työttömänä.

Sen sijaan kesä meni allekirjoittaneella niin intensiivisesti töissä, että harrastaminen kärsi ihan kunnolla. Neleltä jäi useita agilitytreenejä välistä enkä työvuorojen takia päässyt kisoihin tai muihinkaan tapahtumiin. Muutamia vapaatoiveita kyllä esitin ja suurin osa niistä oli Linan näyttelyiden takia. Tänä vuonna pääsin sentään reissuun Suomen rajojen ulkopuolelle (toisin kuin viime vuonna), kun lähdimme näyttelymatkalle Tallinnaan. Yhteensä kävimme seitsemässä näyttelyssä, joista yksi oli vielä pentuluokassa ja loput junioriluokassa. Parhaiten meni ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä Kankaanpäässä, jossa Linalle annettiin SA.

Nelen kanssa kisasin agilityssa kahdeksan radan verran ja maaliskuun alussa nousimme kakkosiin. Kakkosluokan kisat korkkasimme vasta syyskuun puolivälissä. Keväällä lopetin sekä agilityn kouluttamisen että treenaamisen TamSKilla ja siirryin kokonaan Tapeille. Yhdistyksellemme tulee toinen toimintavuosi kohta täyteen ja tänäkin vuonna tuli oman ehtimisen mukaan osallistuttua Tappien toimintaan: kävin mm. Javan kanssa virikeluolastossa ja Linan kanssa hajuerottelussa.

Ja seuraavaksi tämän vuoden tavoitteisiin (kursiivilla vuodelle 2012 suunnitellut tavoitteet ja normaalilla tekstillä pohdintaa niihin liittyen):

Java

- Suurin toive on, että Java pysyisi terveenä!
- Korvatulehdusta ja hampaan poistoa lukuun ottamatta Java on pysynyt terveenä. Silmien ja polvien osalta sain varmistuksen marraskuun eläinlääkärikäynnillä.

- Olen miettinyt Javan siirtämistä ns. sunnuntaiharrastelijaksi agilityssa. Mieleen on jäänyt kummittelemaan eläinlääkärin kommentti siitä, että leikattu on aina leikattu eikä koskaan terveen veroinen. En halua tieten tahtoen rikkoa Javaa ja sekarotuisuuden takia ollaan oikeastaan agilityssa saavutettu se mitä voidaan. Koska Java kuitenkin suuresti rakastaa agia, emme aio sitä ihan täysin lopettaa. TamSKin talvikausi jatketaan loppuun agilitytreeneissä vuoroviikoin ja kesällä Javalla saa agiliitää omatoimitreeneissä. Huvin vuoksi voidaan myös silloin tällöin osallistua kisoihin (vain kesällä), kuten esimerkiksi Agirotuun.

- Talvikausi jatkettiin loppuun TamSKilla, mutta kesällä taisin käydä ehkä kerran omatoimitreenaamassa, kun ei kerta kaikkiaan ehtinyt eikä jaksanut. Javan ilmoittamista kisoihin harkitsin pari kertaa, mutta treenaamattomuuden takia ne jäivät. Agirotu järjestettiin tänä vuonna Kuopiossa ja pitkän matkan sekä töiden takia jätettiin se tällä kertaa välistä. Nyt loppuvuodesta Java on tehnyt paluuta agilityn pariin kepon ohjauksessa.

- Tokossa yritetään saada viimeinen ALOn ykköstulos, jotta Java saisi TK1-koulutustunnuksen. Jos oma motivaatio riittää, voisimme harjoitella myös AVOn liikkeitä.

- Toko jäi tänä vuonna aivan täysin. Jossain vaiheessa katselin Tampereen kokeita, mutta jälleen ajan puute ja treenaamattomuus estivät ilmoittautumisen.

- Kokeillaan Javan kanssa jotain uutta lajia, kuten mejää tai rallytokoa.

- Mejää olisin kovasti halunnut kokeilla, mutta työt estivät osallistumisen Tappien järjestämään tutustumiseen eikä muullakaan porukalla tullut lähdettyä metsään. Kävin Javan kanssa tutustumassa virikeluolastoon (ei ehkä ihan Javan juttu kuitenkaan) ja loppuvuodesta meidän piti käydä koirafrisbeen alkeet, mutta ko. koulutus ei valitettavasti toteutunut.

- Käydään koirapuistossa! Itse en ole mikään koirapuistojen suuri ystävä, mutta koska Javan vapaana pitäminen on niin hankalaa, täytyy mennä paikkaan, jossa on aidat ympärillä. Tämä voisi melkein olla sellainen mun ja Javan oma juttu ja katsotaan löytyisikö puistoon mukaan jopa koirakaveri, jonka kanssa Java haluaisi leikkiä (tämä voi olla ehkä liian haastavaa).

- Käytiin koirapuistossa vuoden aikana ehkä enintään viisi kertaa ja muistaakseni kaikki koirat olivat aina mukana. Ei vain saanut aikaiseksi lähteä. Nyt on onneksi takapihalla oma henkilökohtainen koirapuisto.


Nele

 - Agilityssa tavoitteena on mikäpä muukaan kuin kakkosiin nouseminen. Treeneissä pyritään parantamaan entisestään estevarmuutta erityisesti keinulla ja kepeillä sekä harjoitellaan enemmän kolmosten kiemuroita. Lisäksi kontaktitreeniä. Muutamat epikset voisi yrittää käydä, jotta pystyisin palkkaamaan Nelen "kisatilanteessa". Voisin myös yrittää opettaa Nelen leikkimään agilitykentällä ja palkkautumaan lelustakin.
- Noustiin kakkosiin. :) Varsinainen treenaaminen jäi tänä vuonna vähemmälle ja ehdittiin vain yksiin epiksiin. Leikkimistä ei opeteltu, mutta olen palkannut Neleä lelulla, jossa on nami sisällä.

- Osallistutaan taas harjakoirien Club Shown Pet-luokkaan, jos näyttelyn aika ja paikka sopii.
- Club Show järjestettiin tänä vuonna Turussa. Jätettiin se(kin) välistä pitkän matkan ja töiden takia.

- Kokeillaan Nelenkin kanssa uutta lajia, kuten mejää.
- Ei kokeiltu mitään uutta lajia.

- Alkuvuodesta kuvattavaksi Ventelälle (lonkat, kyynärät, selkä). 

- Nele kävi kuvattavana maaliskuun alussa. Koiranettiin tuli lopulta lonkat B:nä ja kyynärät nollana.


 Lina

-Aloitetaan agility ihan oikeasti. Harjoitellaan esteiden suorittamista ja ohjauskuvioita. Ja ennen kaikkea pidetään agilitykentällä ihan törkeän hauskaa!! Tammikuussa aloitetaan pentuagilitylla, keväällä katsotaan jokin alkeisryhmä ja syyskuussa toivon mukaan Lina saisi oman paikan treeniryhmästä.
- Tähän voisi listata kaikki maailman kootut selitykset, mutta ehkä totean vain, että käytiin pentuagilityssa ja nyt loppuvuodesta aloitin itse alkeiden opettamisen Linalle. Alkeiskurssille saati treeniryhmään ei todellakaan menty.

- Koska on vielä vaikea ennakoida mitä näyttelytuomarit tykkäävät Linasta, en aseta näyttelyiden suhteen mitään tavoitetta. Yritetään kuitenkin osallistua vähintään lähinäyttelyihin ja käydä Virossa kerran tai kaksi.
- Lähinäyttelyissä käytiin ja kerran Virossakin. Lina sai hyviä arvosteluita, mutta oikeasti meillä ei ollut mitään mahdollisuutta pärjätä näyttelyissä, joihin oli ilmoitettu miljoona kiinanharjakoiraa.

- Etsin Linan turkille sopivat pesuaineet.
- Ei löytynyt, mutta en pahemmin jaksanut etsiäkään. Myös rahatilanne vaikutti tähän ja käytin pitkälti kaapista löytyneitä aineita.
 
- Mahdollisesti terveystarkistus (silmät, polvet), tämä riippuen kuitenkin kasvattajasta.

- Olisin halunnut tarkistuttaa Linan, mutta ei kuulema vielä. Linan sydän ja polvet tarkistettiin kuitenkin epävirallisesti ja molemmat olivat ok.

- Opetellaan viimein peruskäskyt varmaksi.
- Olisi pitänyt määritellä nämä peruskäskyt tarkemmin. Osaa Lina istua, tulla luokse, kiertää kohteita, pyöriä ja tulla jalkojen väliin istumaan. Maahanmeno ei ainakaan vielä suju käskystä.


 Kaikki koirat

- Jatketaan ikuisuusprojektia nimeltä "Ohitukset kuntoon".
- Tämä ei olisi ikuisuusprojekti, jos olisin saanut ohitukset tänä vuonna kuntoon. Lina osaa pääsääntöisesti ohittaa muut, mutta Java ja varsinkaan Nele eivät.
 
- Nelosrokotukset keväällä.

- Kaikkien koirien rokotukset hoidettu kuntoon.

- Hyvä ruoka, parempi mieli. Vaihdan koirien nappulamerkin viljattomaan ja vähennän nappuloiden osuutta ruokinnasta niin, että vähintään koirien päivän toinen ateria on jotain ihan muuta. Lisäksi öljyjä täytyy antaa säännöllisesti. Ensin kuitenkin saavat syödä vanhat nappulat pois.

- Ruokintajutuista kirjoittelin marraskuun alussa. Tämä tavoite ei täyttynyt alkuunkaan niin hyvin kuin olisin toivonut, mutta en voi syyttää kuin omaa laiskuuttani.

- Jatketaan noutoharjoituksia ja yritetään saada liike kuntoon jo alkuvuodesta. Nele saa noutaa vapaamuotoisesti, mutta Javalle ja ehkä Linallekin olisi hyvä opettaa tokon tapa noutaa.

- Asiasta päätellen olen alkuvuodesta opettanut koirille noutoa, mutta siihen se kyllä jäi. En tiedä tarvitseeko yhdenkään koiristani edes osata tokon noutoa, kun jostain syystä epäilen suuresti, että jaksaisin koskaan tokoilla AVO-luokkaan asti.

- Jonkinlaista suunnitelmallisuutta treenaamiseen, erityisesti Linan kohdalla. 

- Loppuvuonna tsemppasin tässä ja tein viiden kerran suunnitelman Linan agilityn alkeisharjoituksiin.

maanantaina, joulukuuta 17, 2012

Pujottelua hihnassa

Linan agilityn alkeisharjoitusten neljäs kerta oli 8.12. ja paikkana taas Talli. Alussa toisella kentällä ei ollut ketään, mutta treenien loppupuolella siihen tuli porukkaa, joista Lina otti kovasti häiriötä. Piti tuijotella kentän suuntaan ja välillä haukkua eivätkä Java ja Nele tietenkään auttaneet asiaa, vaan ilmoittivat myös oman mielipiteensä vieraista. Toisaalta olen ollut Linan kanssa pitkään poissa treenikentiltä, joten ei ihme, että häiriöihin siedättyminen on vielä vaiheessa.

Neljännen kerran aiheena oli suunnitelmassani seuraavaa:
  • kepit
  • keinu
  • pöytä
  • välistäveto
  • valssi
Aloitettiin keinulla ja Lina oli oikein reipas keinuttelija! Keinu on toki vielä tuettuna maksipöydällä ja laskeutuu vain noin 10-15 cm. Tehtiin muutama toisto eikä Linassa näkynyt enää minkäänlaista jännitystä. Pöydälle meno ei myöskään tuottanut mitään ongelmia, vaan kevyesti Lina hyppäsi sen päälle.

Tällä kerralla aloitettiin keppeihin tutustuminen ja pujottelun harjoittelu. Pentuagilityssa kokeiltiin kuutta keppiä verkoilla, mutta silloin verkkoon törmääminen sai Linan vain välttelemään kepeille menoa. Muutenkin mietin jo tuolloin mikä olisi paras tapa opettaa kepit. Javan ja Nelen olen opettanut perinteisesti kädellä ohjaamalla ja molemmilla on nyt ihan hyvä pujottelu, mutta käden häivyttäminen on työläs projekti. Jossain vaiheessa olin verkkojen kannattaja, mutta raahattuani omia verkkoja lähes vuoden autossa, alkoivat ne ärsyttää. Verkkojen ongelmana on, ettei niitä ole joka paikassa enkä jaksa enää ottaa omia mukaan. Toki kesällä voisi harjoitella keppejä verkoilla omalla takapihalla, mutta tunnetusti en jaksa odottaa sinne asti... Parilta kaverilta olen kuullut hyvää palautetta hihnan käytöstä keppien harjoittelussa ja ajattelin nyt kokeilla samaa Linan kanssa. Tallin kepit toimivat hihnan kanssa parhaiten (ovat matalammat kuin esim. SDP:lla) ja kuulema erityisesti vinokepit ovat kätevät silloin, kun voi ottaa kaikki 12 keppiä harjoittelun alle. Nyt aloitin Linan kanssa kuudella kepillä ja ideana on hihnalla estää koiran kulkeminen väärästä välistä. Palkka tulee keppien päässä namirasiasta. Otettiin muutama toisto ja tekniikka toimi Linalla ainakin siinä mielessä, että Lina yritti hihnassa koko ajan eteenpäin eikä esimerkiksi passivoitunut täysin. Katsotaan miten edetään tällä tekniikalla ja vaihdetaan sitten, jos ei tunnu omalta.

Lopuksi tehtiin pientä rataa neljällä hypyllä:


Kaikki koirat pääsivät tekemään rataa ja Java sekä Nele tekivät myös pari pujotteluharjoitusta. Nelellä oli aluksi kepeillä keskittymisvaikeuksia, kun olisi pitänyt vain suorilta juosta palkan luo. Saatiin siis hyvää harjoitusta siihen, että kaikki kepit pitää pujotella ennen kuin on herkkuja luvassa. Rataharjoituksesta Java ja Nele suoriutuivat molemmat hyvin ja Linakin meni ensimmäisen kerran todella hyvin (mentiin esteet 1-4). Tässä vaiheessa toisen kentän treenaajat tulivat paikalle ja Linan keskittyminen katoili. Ei taidettu mennä koko rataa kertaakaan - ainakaan kovin onnistuneesti. Kerran myös kompastuin Linaan, kun se syöksyi hypyn 4 ohi kohti namialustaa. Linalle siis myös tiedossa fysioterapiaa ensi vuodeksi ja täytyy opetella palkkaamaan pikkuneiti lelulla, ettei namialustaa tarvitse käyttää jatkuvasti. Loppuun otin Linan kanssa eteenlähetyksen hypyillä 6 ja 7, jotta treenistä jäisi hyvä mieli.

perjantaina, joulukuuta 14, 2012

Kohti A:ta ja sen yli

Pakko jälleen kerran todeta, etten ole kovinkaan hyvä treenipäiväkirjan pitäjä. Linan agilityn alkeisharjoitusten kolmas ja neljäs kerta olivat ja menivät, mutta vasta nyt saan aikaiseksi kirjoittaa niistä. Ja senhän arvaa, että puolet kaikesta tapahtuneesta on jo unohtunut...

Kolmannella kerralla (2.12.) harjoittelupaikaksi vaihtui SDP ja varausaikakin oli poikkeuksellisen myöhään, klo 20-21. Näitä muutoksia enemmän koiria kuitenkin haittasi jäätävä pakkanen ja lämmittely sekä jäähdyttely olivat liian lyhyitä, kun kävelystä ulkona ei tullut mitään. Aiheeksi olin suunnitellut seuraavaa:
  • takaaleikkaus
  • eteenlähetys
  • muuri
  • A
  • pussi
Näistä pussia ja jonkinlaista muuria teimme jo pentuagilityssa. Aloitettiinkin pussilla ja reippaasti Lina meni siitä läpi - toki pussin suuta pitää vielä nostaa. Seuraavaksi muuri, jonka perään oli sopivasti laitettu putki, jotta saatiin myös pieni eteenlähetysharjoitus. Muurin kanssa Linalla ei ollut mitään ongelmaa ja putkestakin sujahti vauhdilla namialustan luokse. Java teki tämän saman harjoituksen ja onnistui kerran tulemaan niin vauhdilla, että kompasteli putkessa. Pitää varailla Javalle ensi vuoden alkuun fyssariaika...

Ennen kokonaisen A:n suoritusta palauttelin Linan mieleen kontaktin ottamista. Hyvin Lina sen muistaa, mutta paljon pitäisi vielä vahvistaa, jotta suorituksesta tulisi varma. A:n harjoittelu oli alussa enemmän tai vähemmän säätämistä ja lopulta vein Linaa itse hihnassa A:lla. Ei paras vaihtoehto, kun pitäisi ehtiä palkata koiraa kontaktilla, mutta kaksi tuttua ihmistä sai Linan hämmentymään eikä A:lle kiipeämisestä meinannut tulla mitään. Onneksi saatiin loppuun pari reipasta toistoa.

Lopuksi tehtiin vielä kolmen hypyn sarjalla takaaleikkausta. Tätä ohjaustekniikkaa en ihan heti tarvitse Linan kanssa (koiran pitäisi osata irrota) eikä se ole muidenkaan koirien kanssa mikään ykkösvaihtoehto. Alkuun Lina sai palkan kakkoshypyn takaa ja muistaakseni kokeiltiin pari kertaa koko sarjaakin.


AgiWars osakilpailu I

Ylökk järjestää neljän osakilpailun AgiWars-cupin, jonka ensimmäinen osakilpailu oli itsenäisyyspäivänä. Nele pääsi epistelemään mölleihin ja kisaaviin, Lina lähti mukaan turistiksi ja Java jäi tällä kertaa kotiin. Alun perin ajattelin ilmoittaa Nelen vain kisaavien radalle, mutta koska olimme paikalla heti episten alkaessa, päätin käyttää koko ajan hyödyksi.

Möllirata mentiin nollana ja toiseksi nopeimmalla ajalla läpi, mutta sijoitusta meille ei tietenkään jaettu.



Halli oli melko pieni, joten kisaavien rata oli pyörimistä samoilla esteillä. Valitettavasti keinua ei tuotu kentälle, mutta keppiharjoitusta sentään saatiin. Ja kepit olivatkin se hankalin kohta radalla: Nele ei millään malttanut keskittyä, vaan meni koko ajan ensimmäisen välin ohi. Ehkä lähetin Nelen liian läheltä. Kun viimein saatiin pujottelu kunnolla alkuun, teki Nele saman kuin viimeksi kisoissa ja jätti vikan välin pujottelematta. Otin kepit uudelleen alusta ja taas Nele hätäili aloitusta. Parin yrityksen jälkeen otin Nelen kiinni ja hieman rauhoitin tilannetta. Viimein saatiin pujottelu sujumaan! Loppurata meni kohtuullisesti ja Nele otti loppuun vielä sellaisen vauhdin, että itse olin aivan myöhässä.



Seuraava osakilpailu olisi tammikuun puolivälin tienoilla, katsotaan josko ehtisi taas mukaan. :)

perjantaina, joulukuuta 07, 2012

Talvi yllättää?

Talvi ei tällä kertaa ehkä yllättänyt autoilijoita, mutta koirat kylläkin. Pitkä märkä ja pimeä kausi vaihtui yhtäkkiä lumeen ja hyytävään pakkaseen. Nyt onneksi helpottaa jo pakkasen osalta, mutta muutama päivä meni vain läheistä puistoa nopeasti kiertäessä, kun koirien tassut jäätyivät. Java varsinkin oli sitä mieltä, että ulkona on ihan turha olla ylimääräistä silloin, kun lämpömittari näyttää -20 astetta... Koirat pääsivät välillä käymään pikaisesti myös takapihalla, mutta Nele on ainut, joka suostuu sinne asioimaan.