maanantaina, tammikuuta 30, 2012

Korvaongelmista ruokamuutokseen

Viime torstaina tapahtui kaksikin erilaista juttua. Ensinnäkin työharjoitteluni päättyi ja nyt edessä on kaksi kuukautta lomaa. Huhtikuussa alkaa seuraava työharjoittelu ja siihen perään kesätyöt, jotka voivat hyvinkin kestää elokuun puoliväliin asti. Koirat selvisivät tästä harjoittelujaksosta ihan kohtuullisesti, nauhoituksissa kuului yksittäisiä haukahduksia, mutta muuten tytöt taisivat pitkälti päivisin nukkua. Nyt tammikuussa kalenterissani oli ihan liian paljon menoja arki-illoissa, jotka aiheuttivat rasittavaa säntäilyä paikasta toiseen. Välillä ei ehtinyt edes kunnon lenkille koirien kanssa, kun piti olla täällä, tuolla ja siellä.

Toiseksi kiinnitin torstaina iltalenkillä huomiota Javan pään ravisteluun. Perjantaina muistin vilkaista korvia ja vasen korva oli selvästi punainen ja siellä oli jonkin verran likaa. Laitoin korvaan kaapista löytynyttä Epi-Oticia ja toistin käsittelyn sunnuntaina. Korva kuitenkin näytti koko ajan punaiselta ja sunnuntai-iltana Java käveli pää kenossa sekä yritti kovasti ravistella. Tänään soitin suosiolla Hakametsään ja kävi kerrankin niin hyvä tuuri, että sain Javalle ajan täksi iltapäiväksi. Eläinlääkäri otti näytteet molemmista korvista ja vasemmasta korvasta myös korvalehdestä. Näytteistä paljastui hiivan aiheuttama ulkokorvan tulehdus vasemmassa korvassa. Korvakäytävä oli onneksi siisti. Hoito-ohjeeksi saatiin ulkokorvan pyyhintä Epi-Oticilla (tai vastaavalla) ennen Canofite-korvatippojen laittoa. Korvatippoja laitetaan kaksi kertaa päivässä kontrollikäyntiin asti, joka on helmikuun puolivälissä.

Heti kun huomasin, että Javan korvassa on jotain vialla, päättelin syyn olevan ruoassa. TamSKin kisoista olimme saaneet palkinnoksi Purina ONE Adult Lammas & Riisi-ruokaa, jota oli kertynyt nurkkiin kolme säkkiä. Alun perin minun piti viedä säkit ruokakeräykseen, koska ko. ruoka ei vaikuta kovin laadukkaalta ja toisaalta olin joskus syöttänyt sitä Javalle, jolla silmät alkoivat silloin vuotaa entistä enemmän. Ruokakeräyksiä ei kuitenkaan osunut kohdalle ja kun Golden Eagle-ruoka alkoi olla lopussa, päätin, että voisin syötellä palkintosäkit pois ennen koirien ruokavalion uudistamista (yksi tämän vuoden tavoitteista). Ennen Javan korvatulehdusta ehdin syöttää koirille lähes kaksi säkkiä Purinaa. Linalle ruoka ei ole aiheuttanut mitään suurempaa, mutta Nelellä silmävuoto on selvästi lisääntynyt ja tassut ovat myös värjäytyneet. Nele ei kuitenkaan nuole tassujaan, joten niissä ei toivottavasti ole hiivaongelmaa.

Java söi viimeisen kerran Purinaa perjantaiaamuna, sillä päätin vaihtaa Javan ruoan lennosta. Halusin koirille viljattoman nappulan ja ajattelin, että testataan Taste of the Wild-ruokaa. Lauantaina suuntasin heti aamusta Linnainmaan M&M:ään, josta ko. nappula oli kuitenkin päässyt loppumaan. Otin tilalle Applaws-ruokaa, joka on myös viljaton nappula. Lisäksi ostin lohiöljyä (aiemmin olen jo hankkinut pellavansiemen- ja auringonkukkaöljyä) ja kolme lihapakastetta. En ole hetkeen tehnyt koirille puuroa, mutta eilen tuli muutos tähänkin asiaan. Puuroon tuli yhteensä noin 300g riisiä ja hirssiä eli noin 4,3 dl (suurin osa riisiä, hirssiä ehkä maksimissaan puoli desiä). Laitoin mukaan myös pussin vihannessekoitusta, jonka soseuttaminen tosin onnistui vain osittain.

Ajatuksena olisi, että koirien päivän toinen ateria olisi puuroa lihalla ja toinen nappuloita. Näin ainakin alkuun, tietysti aina olisi parempi mitä vähemmän teollisia nappuloita koirat joutuisivat syömään. Purinaa on jäljellä vielä ehkä 500g ja luultavasti syötän sen Linalle ja/tai Nelelle Applaws-nappuloiden seassa. Tästä nyt opin, että enää en Purinaa koirilleni syötä, vaan joko jätän mahdollisille palkinnoille päästessä ruokapussin ottamatta tai suosiolla säilytän (tilaa vievää) pussia, kunnes voin heivata sen ruokakeräykseen. Hakametsän eläinlääkäri ei ottanut kantaa siihen, mikä hiivan on Javan korviin aiheuttanut ja tokihan koirilleni sopimaton ruoka voi olla täydellistä jollekin toiselle, mutta muita vaihtoehtoja ongelman aiheuttajaksi on aika hankala keksiä. Täytyy nyt vain toivoa, että hiivan saisi lähtemään eikä se jäisi pidemmäksi vaivaksi.

Paluu Turkuun

Löysin harjakoirafoorumin kautta muutaman videon Turun näyttelystä. Kaikki videot on kuvannut Mari Sammal.

Lina yksilöarvostelussa:



Narttupennut:



ROP-pennun valinta:

tiistaina, tammikuuta 24, 2012

Oon iso tyttö jo

Tasan viikko sitten Linalle tuli ikää 8 kk ja lauantaina huomasin, että Lina aloitti ensimmäisen juoksunsa. Ulkona Lina on merkkaillut enemmän tai vähemmän innokkaasti tapaninpäivästä lähtien, kun palasimme maalta takaisin Tampereelle. Java ja Nele juoksivat molemmat ensimmäisen (ja Java samalla viimeisen) kerran noin 8 kk iässä, joten jostain syystä ennakoin, että Lina seuraisi samaa kaavaa.

Juoksuun päättyy Linan pentuaika, vaikka tuntuukin, ettei siitä ole pitkä aika, kun Lina muutti luoksemme. Junnuiän Lina saavuttaa 17.2., kun 9 kuukautta tulee täyteen ja meille avautuu näyttelyjen viralliset kehät.

Java on steriloitu ensimmäisen ja Nele toisen juoksun jälkeen, joten Linan kanssa saa taas totutella siihen, ettei juoksuisen nartun kanssa noin vain lähdetä kaikkialle tai kaikkia koirakavereita tapaamaan. Pentuagilityyn osallistuminen onneksi onnistuu, kunhan koiralla on pöksyt jalassa. Tiedän jo millaiseksi housujen käyttö tekee turkin, mutta pakko kai sellaiset on käydä ostamassa, kun pentuagiakin on vielä neljä kertaa jäljellä.

Juoksut tarkoittavat myös sitä, ettei Linan säkäkorkeus juurikaan enää muutu. Ruoka on maistunut Linalle (vielä) entiseen tapaan ja eilen käytinkin koirat vaa'alla. Javan ja Linan kohdalla lukemat olivat muuttuneet sitten viimekertaisen. Nyt Lina painoi 4,1 kg (+ 300 g), Java 3,9 kg (+100 g) ja Nele 4,9 kg (ei muutosta).

sunnuntaina, tammikuuta 22, 2012

Turku KV

Tänään oli vuorossa Linan viimeinen esiintyminen pentuluokassa. Tarkoitus oli lähteä kohti Turku KV:ta klo 6.30 aamulla ja olin laittanut kännykän herättämään hyvissä ajoin, mutta niinhän siinä kävi, että nukuin lahjakkaasti pommiin ja herätessä kello näytti 6.20. En olekaan hetkeen joutunut lähtemään niin vauhdikkaasti kuin tänä aamuna. Java ja Nele pääsivät hoitoon Hervantaan ja matkaseuraksi Turkuun lähti harjakoira Sony omistajansa kanssa. Menomatka ei sujunut aivan kivuttomasti, kun matkalla räpsähti liikennekamera, joita Turun tien varressa oli enemmän kuin tarpeeksi...

Harjakoirien pentu- ja junnukehä alkoi klo 10 ja olin kehän laidalla noin 9.55 eli ehdittiin kuitenkin "ajoissa". Paikalla oli onneksi yksi urospentu, joten ehdin hetken laittaa panikoivaa Linaa ja sitten mentiinkin jo kehään. Linan lisäksi paikalla oli kaksi muuta narttupentua.


Tuomarina Robert Dunlop, Iso-Britannia


Linaa jännitti niin paljon, ettei suostunut syömään juustoa, joka on Linan kohdalla aivan poikkeuksellista. Liikkeessä häntä nousi todella vähän, mutta pöydällä Lina oli ihan kiltisti ja antoi tuomarin tutkia. Kaikesta kiiresäntäilystä johtuen en itsekään ollut parhaalla mahdollisella tuulella enkä tsempannut Linaa niin paljon kuin olisin voinut. Jostain syystä tuomari kuitenkin tykkäsi Linasta ja sijoitti meidät ensimmäiseksi kunniapalkinnolla, joka tarkoitti sitä, että pääsimme kilpailemaan pentujen ROP-tittelistä. Urospentu esiintyi reippaammin kuin Lina, joten se valittiin rotunsa parhaaksi ja Lina sai VSP:n (vastakkaisen sukupuolen paras).

Arvostelu oli mukavaa luettavaa:

Nice shape, pleasing head, good muzzle length, clean cheeks, good mouth, lovely eye, large erect ears, enough neck, well-angulated front & rear, good bone, well set tail, low hocks, nice picture in standing, moved well.

Katselin jonkin aikaa harjakoirien kehää, kun myös Sony käväisi esiintymässä. Ensi kerralla Linakin on jo junnuissa. :) Näyttelyreissun lopuksi piti tietenkin käydä nopeasti shoppailemassa. Ostin Linalle Isle of Dogs-sarjan N50 Light Management-hoitoaineen ja Isle Straighten-viimeistelysuihkeen. Kehän laidalla olin katsellut millaisia trimmauspöytiä ihmisillä oli koirilleen ja bongannut varsin kätevän näköisen pienen kokoontaittuvan pöydän. Tokihan sellainen piti sitten hommata itsellekin, kun en tykkää harjata Linaa lattialla ja vanha trimmauspöytäni on turhan painava kuljettaa.

torstaina, tammikuuta 12, 2012

Uuden kisakauden aloitus

Viime sunnuntaina osallistuin Nelen kanssa kahdelle agilityradalle oman seuran kisoissa Lempäälässä. Tällä kertaa paikkana oli SDP, jossa viimeksi kisatessa asiat eivät menneet ihan putkeen... Miniykkösiä oli poikkeuksellisesti ilmoittautunut vähän yli 30 ja Nelen kanssa startattiin radalle ryhmän puolivälissä.

Ensimmäisellä (ja kepittömällä!) radalla Nele oli aika vallattomalla päällä. Alku lähti hyvin, mutta A:n jälkeen Nele kaarrotti muurin ohi. Pian tämän jälkeen tuli hylätty keinulta, kun Nele pysähtyi ylösmenokontaktille. Yritin painaa keinun alas, mutta Nele oli niin alkupäässä keinua, että hyppäsi samantien maahan. Ennen puomia Nele meni kurkkimaan aidan raosta yleisöön, se nyt olisi vielä puuttunut, että tyyppi olisi karannut radalta! :) Mutta vauhtia oli hyvin. Nelekin selvästi kaipaisi välillä vähän tiukempaa ohjausta, koska treeneissä on näkynyt samaa vallattomuutta ja pitkiä kaarroksia. Keinua olin tehnyt Nelen kanssa viimeksi loppiaisena (eli perjantaina) eikä silloin ollut mitään ongelmia, mutta kisatilanteeseen tarvitaan vielä paljon enemmän varmuutta.



Toiselta radalta löytyi meidän molemmat suosikit eli keinu ja kepit. Koska ennakoin hylättyä taas keinulta, päätin, ettei tehdä keppejä siltä "helpommalta" puolelta. Ennen keppejä olisi kuitenkin pitänyt hieman hidastaa, sillä Nele meni sen verran vauhdikkaasti, että jätti ensin toisen välin pujottelematta. Uusintayrityksellä saatiin kuitenkin kepit menemään kerrasta oikein! Ja oli muuten ensimmäinen kerta, kun Nele teki kisoissa kepit "vaikeammalta" puolelta. Seuraavaksi piti selvitä keinusta ja nyt Nele meni sen, mutta unohti jarrut jonnekin ja teki lentokeinun. Välillä on kyllä vaikea pysyä Nelen ajatusmaailmassa mukana... Loppurata meni virheittä. Tuloksena kymppi, mutta silti ihanneajan alle jopa -3,88 sekuntia! Sijoitus taisi olla 12 tai jotain sinnepäin.



Ihan hyvä aloitus uudelle kisavuodelle. Seuraavan kerran kilpaillaan luultavasti vasta maaliskuun alussa, koska tämä talviharrastaminen ei oikein innosta itseäni. SDP:lle täytyy tosin antaa paljon plussaa uudesta lämmittimestä, sillä hallissa oli kisapäivänä kivan lämmin, vaikka ulkona olikin pakkasta -15.

lauantaina, tammikuuta 07, 2012

Javan haalari


Kävin torstaina M&M:ssä ostamassa Javalle pakkasia varten Hurtta Pro-haalarin. Tämä haalari päällä Java suostui heti liikkumaan suht normaalisti verrattuna edelliseen Hurtan haalariin, jossa oli niin kireät resorit, että varmasti tuntui tassuissa epämukavalta. Linalle ostin agilityleluksi Skinneez-sarjan pesukarhun ja itselleni Hurtta Motivation-malliston mini-herkkupussin (Berran vastaava on ollut muuten hyvä, mutta siitä hajosi sisäosan kalvo ja rasva tulee kankaan läpi).

 Nelelle iski unikohtaus ja nukahti lelu suussa

Lina (nyt 7,5 kk) pestynä ja harjattuna


perjantaina, tammikuuta 06, 2012

Tavoitteet ja suunnitelmat 2012

Taas on yhdestä vuodenvaihteesta selvitty! Javalle ja Nelelle tuttua mekkalaa, mutta Linan reagointi oli arvoitus. Aloitettiin uudenvuodenaatto puolentoista tunnin lenkillä Niihaman metsissä, jotta koirista saisi suuremmat energiat pois. Mukaan lähti muutama koirakaveri ja vietettiin varsin mielenkiintoisia hetkiä isoja ojia ylitellen sekä metsästä yhtäkkiä ilmestynyttä saksanpaimenta ja pyöräilijää väistellen. Kaikki tämän postauksen kuvat ovat Niihaman lenkiltä. Illalla annoin koirille vielä ydinluut ja niitä koko porukka söi tyytyväisenä raketeista huolimatta. Iltalenkki tehtiin kymmenen jälkeen ja sekin meni ihan ok, vaikka Linasta olikin pientä hämmennystä huomattavissa.

Tämä alkanut vuosi tuo taas tullessaan muutoksia. Ei välttämättä koirille, mutta itselleni kylläkin, kun valmistun näillä näkymin syksyllä. Vielä on jatkosuunnitelmat avoinna, mutta ne varmasti selviävät tämän vuoden aikana. :)

Seuraavaksi yhden suosikkiasiani pariin eli listailemaan:

Java


- Suurin toive on, että Java pysyisi terveenä!

- Olen miettinyt Javan siirtämistä ns. sunnuntaiharrastelijaksi agilityssa. Mieleen on jäänyt kummittelemaan eläinlääkärin kommentti siitä, että leikattu on aina leikattu eikä koskaan terveen veroinen. En halua tieten tahtoen rikkoa Javaa ja sekarotuisuuden takia ollaan oikeastaan agilityssa saavutettu se mitä voidaan. Koska Java kuitenkin suuresti rakastaa agia, emme aio sitä ihan täysin lopettaa. TamSKin talvikausi jatketaan loppuun agilitytreeneissä vuoroviikoin ja kesällä Javalla saa agiliitää omatoimitreeneissä. Huvin vuoksi voidaan myös silloin tällöin osallistua kisoihin (vain kesällä), kuten esimerkiksi Agirotuun.

- Tokossa yritetään saada viimeinen ALOn ykköstulos, jotta Java saisi TK1-koulutustunnuksen. Jos oma motivaatio riittää, voisimme harjoitella myös AVOn liikkeitä.

- Kokeillaan Javan kanssa jotain uutta lajia, kuten mejää tai rallytokoa.

- Käydään koirapuistossa! Itse en ole mikään koirapuistojen suuri ystävä, mutta koska Javan vapaana pitäminen on niin hankalaa, täytyy mennä paikkaan, jossa on aidat ympärillä. Tämä voisi melkein olla sellainen mun ja Javan oma juttu ja katsotaan löytyisikö puistoon mukaan jopa koirakaveri, jonka kanssa Java haluaisi leikkiä (tämä voi olla ehkä liian haastavaa).

Nele


- Agilityssa tavoitteena on mikäpä muukaan kuin kakkosiin nouseminen. Treeneissä pyritään parantamaan entisestään estevarmuutta erityisesti keinulla ja kepeillä sekä harjoitellaan enemmän kolmosten kiemuroita. Lisäksi kontaktitreeniä. Muutamat epikset voisi yrittää käydä, jotta pystyisin palkkaamaan Nelen "kisatilanteessa". Voisin myös yrittää opettaa Nelen leikkimään agilitykentällä ja palkkautumaan lelustakin.

- Osallistutaan taas harjakoirien Club Shown Pet-luokkaan, jos näyttelyn aika ja paikka sopii.

- Kokeillaan Nelenkin kanssa uutta lajia, kuten mejää.

- Alkuvuodesta kuvattavaksi Ventelälle (lonkat, kyynärät, selkä).

Lina

Kuva: Johanna Lipponen

-Aloitetaan agility ihan oikeasti. Harjoitellaan esteiden suorittamista ja ohjauskuvioita. Ja ennen kaikkea pidetään agilitykentällä ihan törkeän hauskaa!! Tammikuussa aloitetaan pentuagilitylla, keväällä katsotaan jokin alkeisryhmä ja syyskuussa toivon mukaan Lina saisi oman paikan treeniryhmästä.

- Koska on vielä vaikea ennakoida mitä näyttelytuomarit tykkäävät Linasta, en aseta näyttelyiden suhteen mitään tavoitetta. Yritetään kuitenkin osallistua vähintään lähinäyttelyihin ja käydä Virossa kerran tai kaksi.

- Etsin Linan turkille sopivat pesuaineet.

- Mahdollisesti terveystarkistus (silmät, polvet), tämä riippuen kuitenkin kasvattajasta.

- Opetellaan viimein peruskäskyt varmaksi.

Kaikki koirat

- Jatketaan ikuisuusprojektia nimeltä "Ohitukset kuntoon".

- Nelosrokotukset keväällä.

- Hyvä ruoka, parempi mieli. Vaihdan koirien nappulamerkin viljattomaan ja vähennän nappuloiden osuutta ruokinnasta niin, että vähintään koirien päivän toinen ateria on jotain ihan muuta. Lisäksi öljyjä täytyy antaa säännöllisesti. Ensin kuitenkin saavat syödä vanhat nappulat pois.

- Jatketaan noutoharjoituksia ja yritetään saada liike kuntoon jo alkuvuodesta. Nele saa noutaa vapaamuotoisesti, mutta Javalle ja ehkä Linallekin olisi hyvä opettaa tokon tapa noutaa.

- Jonkinlaista suunnitelmallisuutta treenaamiseen, erityisesti Linan kohdalla.