sunnuntai, joulukuuta 31, 2017

Vuosi 2017

Tämä vuosi on ollut kiireinen muissa kuin koirajutuissa, joten blogiin ei ole ollut juurikaan kirjoitettavaa. Vuoden suurin juttu oli muutto uuteen kotiin ja avainten vaihdosta asti "pieni" pintaremontti on työllistänyt tehokkaasti vapaa-aikana. Koirat ovat sopeutuneet remontin keskelle hyvin, tosin listoitukseen käytettävä naulapyssy jostain syystä pelottaa ja sen takia koirat muun muassa jatkoivat joulun viettoa Kankaanpäässä muutamalla ylimääräisellä päivällä.

Matkalla joulun viettoon

Rinne-koira haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta

Viime vuonna luovuin erilaisten tavoitteiden listailusta, koska sellaisia on nykytilanteessa vaikea tehdä. Tildalle kuitenkin suunnittelin epävirallisiin agilitykisoihin osallistumista ja vielä alkuvuodesta käytiin satunnaisesti treenaamassa. Keväällä tämä jäi kokonaan, joten samalla sain unohtaa ajatuksen epiksistä. Loppuvuoden muutos työkuvioissani saattaisi mahdollistaa jonkinlaisen harrastamisen ensi vuonna, mutta nähtäväksi jää päästäänkö koskaan käytännön toteutukseen asti.

Tänäkään vuonna ei selvitty ilman terveyshuolia. Java, Nele ja Tilda hoidattivat kaikki hampaitaan, Java jopa kahdesti. Maaliskuussa koirat viettivät viikon vanhempieni hoidossa lomani ajan ja jostain syystä Nele onnistui sinä aikana kehittämään pissatulehduksen. Tulehdus ei onneksi aiheuttanut mitään suurempia jatkotoimenpiteitä eikä ole uusiutunut. Vatsavaivat häiritsivät koiria keväällä ja Javaa vielä loppuvuodesta, jolloin pelkäsin haimatulehduksen uusineen kolmannen kerran. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan enemmän näyttää siltä, että nappulat ovat Javan ruoansulatukselle liian vahvaa ruokaa. Vointi on ollut parempi, kun nappulat on jätetty pois ja Java on syönyt liha-riisisekoitusta.

Joulupäivän lenkki Hämeenkankaalla

Retkeilemään päästiin tänä vuonna suorastaan masentavan vähän. Vaellusreissu jäi kokonaan pois ja päiväretkilläkin käytiin vain muutaman kerran. Huhtikuussa osallistuin Tappien kevätretkelle Ritajärvellä ja lokakuussa käytiin syysretkeilemässä Ammejärvellä. Ritajärvellä tuli käytyä toistamiseen syyskuussa, sillä paikka ei ihan ollut parhaimmillaan kylmässä alkukeväässä. Elokuun lomaviikolla pakattiin auto ja otettiin suunta kohti Lappia, jonne Tilda pääsi mukaan. Pikkukoira ei liiemmin nauttinut automatkailusta, mutta pääsi tällä reissulla valloittamaan Saana-tunturin!

Ritajärvellä

perjantaina, joulukuuta 22, 2017

Hyvää Joulua!


Lunta tulvillaan

Viime postauksessa valitin märkyyttä, mutta tällä kertaa näin alkutalvesta on saatu kunnolla luntakin. Koirien kanssa runsas lumentulo tuo omat hankaluutensa, kuten sen että jo pelkkä kulkeminen ulkona on hankalaa ennen kuin tiet on aurattu. Takapihalla liikkuminenkin tuotti koirille päänvaivaa, kunnes olivat saaneet omat polkunsa aikaiseksi.




Nollakelin ulkoilun ihanuutta

tiistaina, joulukuuta 12, 2017

Hannibal-Nele

Aika on mennyt ahkerasti remontoidessa ja koiraparat ovat joutuneet taas statistin rooliin. Eipä silti, että tämä Suomen vaihteleva alkutalvi yhtään innostaisi ketään, kun melkein koko ajan on synkkää ja märkää. Satunnaiset pakkaspäivät ja lumisateet ovat saaneet koirat innostumaan ja jopa Tilda on silloin nauttinut lenkkeilystä. Java jättää yhtään pidemmät lenkit pääsääntöisesti välistä, sillä huono ilma saa Javan kääntymään nopeasti kotiin eikä lähes 12-vuoden iässä enää tarvisekaan ulkoilla, jos ei huvita.

Viime aikoina Javalla on ollut pientä epäonnea matkassa vatsavaivojen muodossa. Pari kertaa olen joutunut työpäivän jälkeen siivoushommiin ja öisin on pitänyt poiketa ulkona. Onni on oma takapiha! Kävin Javan kanssa Hakametsän eläinklinikalla hakemassa apua tilanteeseen, sillä pelkäsin, että haimatulehdus taas uusii ja koira kuihtuu lopullisesti käsiin. Java sai marraskuun puolivälissä kymmenen päivän antibioottikuurin, joka nopeasti auttoi. Tosin vatsavaivat ovat lyhyesti uusineet tämänkin jälkeen, mutta tällä hetkellä kaikki vaikuttaisi taas olevan ok. Haima- ja maksa-arvot olivat Javalla kunnossa.

"CPL haima-arvo 66 eli selkeästi alle 200 ja näin ollen normaali.
Alt maksa-arvo viitearvoissa, Afos maksa-arvo lievästi koholla (saattaa johtua ripulista ja palautuva tai kortisonikin saattaa nostaa pitkäaikaiskäytössä, toki nousun syynä voi olla muitakin syitä). Suositeltavaa käynnin yhteydessä kontrolloida tämä kevään /kesän aikana."



Nelekin pääsi viimein eläinlääkäriin hoidattamaan hampaansa. Lokakuun alkupuolella Neleltä poistettiin Hakametsässä tapaturmaisesti lohjennut oikea yläP4 väliposkihammas, jossa oli hammasjuuripaise. Lisäksi lähti vasemmalta alhaalta M2 poskihammas, jossa oli kiinnityskudosvauriota. Nämä toimenpiteet tarkoittivat, että Nelen hihnassa roikkuminen oli tiukasti kiellettyä ennen kontrollia. Mustista ja Mirristä löytyi onneksi halpa kuonokoppa, joka toimi kuten pitikin eikä Nele pystynyt nappaamaan talutushihnaa suuhun. Ienkontrollissa eläinlääkäri totesi kaiken parantuneen hyvin ja Nele sai luvan olla ilman koppaa. Jonkin aikaa Nele kuitenkin otti selvästi vähemmän hihnastaan kiinni, taisi kuitenkin sen verran tuntua ikenissä kipeältä.


Ennen eläinlääkärireissua olin huomannut Nelen kyljessä kaksi outoa pattia, jotka eivät vaikuttaneet rasvapateilta. Pyysin eläinlääkäriä samalla ottamaan näistä ohutneulanäytteen ja selvisi, että kyseessä oli sidekudoskasvain. Nyt kasvainten tilannetta tulee seurata ja jos ne alkavat kasvaa, täytyy mahdollisesti miettiä poistoa. Tällä hetkellä vasemman kyljen kasvaimet ovat ehkä jopa hieman pienentyneet, mutta yksi on ilmestynyt lisää oikealle. Vanhuus ei tule yksin Nelellekään.