Matkalla joulun viettoon
Rinne-koira haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta
Viime vuonna luovuin erilaisten tavoitteiden listailusta, koska sellaisia on nykytilanteessa vaikea tehdä. Tildalle kuitenkin suunnittelin epävirallisiin agilitykisoihin osallistumista ja vielä alkuvuodesta käytiin satunnaisesti treenaamassa. Keväällä tämä jäi kokonaan, joten samalla sain unohtaa ajatuksen epiksistä. Loppuvuoden muutos työkuvioissani saattaisi mahdollistaa jonkinlaisen harrastamisen ensi vuonna, mutta nähtäväksi jää päästäänkö koskaan käytännön toteutukseen asti.
Tänäkään vuonna ei selvitty ilman terveyshuolia. Java, Nele ja Tilda hoidattivat kaikki hampaitaan, Java jopa kahdesti. Maaliskuussa koirat viettivät viikon vanhempieni hoidossa lomani ajan ja jostain syystä Nele onnistui sinä aikana kehittämään pissatulehduksen. Tulehdus ei onneksi aiheuttanut mitään suurempia jatkotoimenpiteitä eikä ole uusiutunut. Vatsavaivat häiritsivät koiria keväällä ja Javaa vielä loppuvuodesta, jolloin pelkäsin haimatulehduksen uusineen kolmannen kerran. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan enemmän näyttää siltä, että nappulat ovat Javan ruoansulatukselle liian vahvaa ruokaa. Vointi on ollut parempi, kun nappulat on jätetty pois ja Java on syönyt liha-riisisekoitusta.
Joulupäivän lenkki Hämeenkankaalla
Retkeilemään päästiin tänä vuonna suorastaan masentavan vähän. Vaellusreissu jäi kokonaan pois ja päiväretkilläkin käytiin vain muutaman kerran. Huhtikuussa osallistuin Tappien kevätretkelle Ritajärvellä ja lokakuussa käytiin syysretkeilemässä Ammejärvellä. Ritajärvellä tuli käytyä toistamiseen syyskuussa, sillä paikka ei ihan ollut parhaimmillaan kylmässä alkukeväässä. Elokuun lomaviikolla pakattiin auto ja otettiin suunta kohti Lappia, jonne Tilda pääsi mukaan. Pikkukoira ei liiemmin nauttinut automatkailusta, mutta pääsi tällä reissulla valloittamaan Saana-tunturin!
Ritajärvellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti