maanantaina, kesäkuuta 17, 2013

Agilitya ja viehejuoksua

Taukoilu ja etäisyyden ottaminen harrastuksista on tehnyt hyvää ja tuntuu, että nyt jaksaa paremmin lähteä treenailemaan, kun ei enää ole ns. pakko. Toki säännöllisyydessä olisi puolensa, mutta toisaalta se, että voi sijoittaa treenit vapaapäivään eikä ole pakko raahautua vihaisena töiden jälkeen hallille, on paljon mukavampaa itselle ja koirille.

Viime viikolla kävin koirien kanssa agilityssa ja viehejuoksussa. Agilityyn lähdettiin keskiviikkona ihan hetken mielenjohteesta, kun vapaapäivänä oli aikaa ja SDP:llä vapaata. Saatiin aikaan hienoa edistymistä: Nele teki keinun minipöydän päältä radan osana (nyt ei palata enää pelkän keinun harjoitteluun, vaan keinun pitää aina olla edes jotenkin osana rataa) ja Lina teki ensimmäistä kertaa keinua maksipöydän päältä. Molemmat harjakoirat muistelivat myös keppien suorittamista ja varsinkin Lina oli taas ihan super. Pitäisi vain päästä tekemään kunnon kepeillä, kun nytkin matalammassa pujottelussa oli vain 10 keppiä. Java muisteli kontaktien suorittamista oikein ja sitä, että A suoritetaan hieman hitaammassa tahdissa kuin harjanteen yli lentämällä.


Torstaina käytiin pitkästä aikaa Kaupin vinttikoiraradalla Tappien viehejuoksuun tutustumisessa. Ilmoitin kaikki koirat juoksemaan ja onneksi omaa vuoroa ei tarvinut odotella kovin kauan. Java ja Nele juoksivat kaksi kertaa, Lina kerran. Koirista aloitti Java, joka keräsi kierroksia jo odotellessa. Vieheen perään Java lähti hetkeäkään miettimättä ja lopussa nähtiin tapporavistukset. Nele oli ensimmäisellä kerralla vähän pihalla kaikesta ja lähti ensin väärään suuntaan. Hassu harjakoira. Mutta homman idean tajuttuaan lähti Nelekin vieheen perään ja toisen kerran lopussa nähtiin jopa ihan pieni kiinniotto. Lina oli koiristani viimeinen ja pikkuneiti oli sitä mieltä, että tämä on taas ihan kamalaa ja vähintään maailmanloppu. Viehettä haisteli varovaisesti ja oli sitä mieltä, että hyi yök. Lina ei ollenkaan ymmärtänyt viehejuoksun ideaa, vaan lähinnä jännitti kaikkea ympärillä olevaa, mm. lapsen nauru kentän reunalla sai Linan heti tarkkailemaan siihen suuntaan jännittyneen oloisesti.

Vieheen kanssa avustanut ehdotti, että kokeilisin joskus Javan kanssa moottoriviehettä ja mahdollisesti laittaisin Javan ja Nelen juoksemaan samaan aikaan sen perään. Ihan mielenkiintoinen idea, mutta en taida asettaa Javaa niin suureen rasitukseen. Käsiviehettä sen sijaan voitaisiin käydä kokeilemassa taas loppukesästä.

Tänään piti käydä ottamassa tuntumaa agilityyn ulkokentällä, mutta valitettavasti sovittuun aikaan satoi sen verran reippaasti, että päätettiin kuitenkin perua vuoro. Loppuviikko meneekin lomailujen merkeissä, kun koirat suuntaavat lähes viikoksi maaseudun rauhaan ja allekirjoittanut matkaa pariksi päiväksi Tallinnaan.

sunnuntai, kesäkuuta 09, 2013

MEJÄ-tutustumisessa

Toukokuun loppupuolella osallistuin Javan kanssa Tappien MEJÄ-tutustumiseen, joka järjestettiin Kangasalan Ruutanassa. Olen jo parin vuoden ajan halunnut osallistua tähän tutustumiseen, mutta aina on ollut jotain muuta.

Lauantaiaamuna kokoonnuimme klo 9 Ruutanassa, tosin koirat jäivät tässä vaiheessa vielä kotiin. Ensin kouluttajat kertoivat tarkemmin MEJÄstä, tehtiin pieni mallijälki ja jakaannuttiin pareiksi tekemään varsinaiset jäljet sunnuntaiksi. Pituutta jäljelle tuli tässä vaiheessa noin 30 metriä.



Halusin Javan mukaan MEJÄän, koska olisi hienoa löytää laji, joka ei ole liian raskas ja vaatisi Javalta keskittymistä metsässä. MEJÄssä koiraa ei päästetä irti, joka helpottaa harrastamista, kun ei tarvitse murehtia karkaako koira. Mutta siltikin vielä sunnuntaiaamuna mietin vaihtaisinko koiraksi kuitenkin Nelen, kun epäilytti niin suuresti Javan kyky keskittyä mihinkään muuhun kuin lintuihin.

Olin ottanut sunnuntaille iltavuoron töissä, joten Java sai kunnian aloittaa MEJÄilyn, jotta varmasti ehtisin tehdä oman vuoroni. Käveltiin yhdessä alkumakaukselle ja sen jälkeen en oikeastaan voinut tehdä muuta kuin pitää hihnasta kiinni:

Näytän Javalle alkumakauksen

En ehtinyt näyttää Javalle jäljen suuntaa, vaan Java löysi sen itse ja lähti vauhdilla eteenpäin

Jäljen päässä odotti sorkka

Palkinnoksi hienosta suorituksesta Java sai aamupalansa

Olin tosi, tosi yllättynyt ja ilahtunut, kun Java malttoi keskittyä metsässä ja jäljesti hienosti! Kouluttajalta tuli tällainen palaute:

"Java kiinnostuu alkumakauksesta ja tutkii sen tarkkaan. Aloittaa jäljestämisen ilman erillistä kehotusta. Java jäljestää pääasiassa maavainua käyttäen erittäin jälkitarkasti yhtä tarkistuspistoa lukuunottamatta. Jäljestysvauhti kiihtyy jälkeä edetessä. Kaadosta Java menee ensin ohi jäljentekijän jälkiä pitkin, mutta hoksaa kuitenkin sorkan ja tutkii sen tarkkaan. Hienoa työtä ensikertalaiselta!"

Toivottavasti ehditään kesän aikana kokeilemaan muutaman kerran uudestaan MEJÄä, koska Javalle tekisi pieni puuhastelu hyvää. Lisäksi voisin kokeilla tätä lajia myös Nelen ja Linan kanssa.

Jäljen päästä löytyi tämän näköinen tapaus

keskiviikkona, kesäkuuta 05, 2013

Pihatöitä takapihalla

Palataan hetkeksi toukokuun puoliväliin ja takapihalle. Vapaa-aikaa on ollut kovin vähäisesti käytössä, mutta osissa työstäen sain valmiiksi toisenkin takapihan kukkapenkeistä.

Tältä näytti alkutilanne, kukkapenkkiä reunustaneet kivet on nostettu pois

Noudatin pitkälti vanhan penkin linjaa ja tein langan avulla rajauksen nurmikkoon

Reunanauha paikallaan ja suurin osa ylimääräisistä kasveista kitketty pois

Valmis kukkapenkki: vasemmalla kukkivat kukat, sitten mansikat, chilit, yrtit ja viimeisenä raparperi

Teen myöhemmin postauksen siitä mitä kukkapenkissä tarkalleen ottaen kasvaa. :) Tällä hetkellä piha on näitä kuvia vihreämmän näköinen, mutta kuivasta alkukesästä johtuen ei niin vihreä kuin olisin halunnut. Takapihalla nurmikko oli käytännössä lähes kokonaan sammalta, joka harattiin pois ja tilalle kylvettiin uutta nurmikkoa. Kuivuudesta johtuen siemenet eivät kuitenkaan ole paikoitellen itäneet, joten melko aneemiselta nurmikko vielä tässä vaiheessa näyttää. Elätän kuitenkin toivoa, että se kesän mittaan vihertyisi kunnolla.

"Nurmikko" sammaleen pois jälkeen (kuva otettu 13.5.)

tiistaina, kesäkuuta 04, 2013

Uudet pannat

Koko koirakolmikko sai tänään uudet pannat. En ollut suunnitellut pantojen hankintaa, kunnes lauantaina tapahtui tilanne, jonka seurauksena päätin, että vapaapäivänä suuntaan koirien kanssa M&M:ään ostoksille.

Lauantai-iltapäivänä olin koirien kanssa pienellä lenkillä työpäivän jälkeen, kun sivukadulta kohti tuli mäyräkoira ja takaa pyöräilijä. Vedin omia koiria poispäin mäyräkoirasta, kun yhtäkkiä huomasin, että Java oli irti! Java seisoi pienen hetken paikallaan, lähti sitten kohti mäyräkoiraa ja tässä vaiheessa takaa tullut (onneksi hidasta vauhtia!) pyöräilijä törmäsi Javaan. Java jäi selvästi hämmentyneenä seisomaan paikalleen ja tässä vaiheessa sain Javan kiinni. Koko tämä tilanne tapahtui aivan Hallilan pääkadun vieressä, jossa menee paljon autoja (eivätkä ne todellakaan noudata tien 40 km/h rajoitusta). Pyöräilijä valitti jotain irtiolevista koirista ja mäyräkoiran omistaja katsoi ihmeissään, mutta tämä tilanne olisi voinut päättyä miljoona kertaa pahemminkin. Pyöräilijä olisi voinut tulla todella lujaa, mäyräkoiran sijasta paikalla olisi voinut ollut pikkukoiria syövä tappajakoira tai Java olisi lähtenyt juoksemaan suoraan autotielle. Eikä tämä edes ollut ensimmäinen kerta, kun näin käy, vaan Nelekin on päässyt pannastaan irti kaksi kertaa aiemmin. Onneksi silloin olen itse huomannut tilanteen Neleä aiemmin.

Nyt koirat saivat solkipannat, Java ja Lina pinkit (30 cm) ja Nele tummanruskean (35 cm):


Shoppailujen jälkeen suunnattiin uimaan Kaukajärvelle. Nele ja Lina kastelivat tassunsa avustettuina, Java sen sijaan meni heti itse veteen ja nouti leluakin muutaman kerran.