Maanantain ohjatuissa agilitytreeneissä yritin saada Nelen menemään keinun osana rataa. VIRHE! Nelelle iski totaalinen ramppikuume eikä keinu sujunut enää edes maksipöydän päältä. Myöhemmin treenejä miettiessäni tajusinkin, että Nelellä on keinun suhteen vain yksi iso ongelma: malttamaton ohjaaja, joka vaatii liian paljon ja liian nopeasti. Olen jo aiemminkin todennut, että ohjatut treenit ovat aivan eri asia kuin omatoimitreenit, joten on ihan tyhmää vaatia Neleltä täydellistä suoritusta "uudessa tilanteessa", kun vasta viime aikoina ollaan ylipäänsä edistytty keinun kanssa ja silloinkin omatoimitreeneissä.
Keskiviikkona kävinkin uudestaan Tallilla paikkaamassa maanantain keinumokailua. Aloitettiin helposta eli keinu oli tuettu pystyssä olevan maksipöydän päälle. Tämän Nele meni hyvin ja reippaasti. Maksipöytä vaakatasoon ja heti tuli vaikeuksia. Neleä selvästi jännitti taas keinun laskeutuminen. Lopettiin treenit helppoon keinuun, jotta Nelelle jäi hyvä fiilis ja saatiin onnistunut suoritus loppuun. Keinun lisäksi tein pari toistoa keppejä, ei ongelmaa niissä. Tiistaina olin koulutusvuorollani tehnyt pienen radan, joka oli yhä suurin piirtein valmiina, joten kokeilin myös sitä Nelen kanssa:
Torstaina unohdettiin agility hetkeksi ja suunnattiin iltapäivällä Kaupin vinttikoiraradalle kokeilemaan viehejuoksua. Paikalla oli muitakin pikkukoiria, sillä kyseessä oli yhdistyksemme lajiin tutustuminen. Nelelle viehejuoksu on jo tuttua, mutta silti en ollut yhtään varma lähtisikö Nele vieheen perään vai mitä tapahtuisi. Javan olisin joka tapauksessa jättänyt tästä pois, kun pelkään, että rikkoo vielä itsensä riehuessaan vieheen kanssa. Nele sai juosta vieheen perään kaksi kertaa ja lähti molemmilla kerroilla vauhdikkaasti, tosin ekasta kerrasta en ole ihan varma juoksiko vieheen perässä, kun tuntui katselevan muualle. Vieheen vetäjä myös huokutteli Neleä tarttumaan vieheeseen ja tällöin nähtiin jopa pienet tapporavistelut. Näköjään Nelenkin sisällä asuu pieni metsästäjä. :)
Hurja harjakoira suorittaa vieheen tapon
Viehejuoksun jälkeen suuntasin suoraan taas Kankaanpäähän, jossa vietettiin pari päivää ukkosista "nauttien". Onneksi kumpikaan koirista ei juurikaan välitä ukkosesta. Sunnuntaina olimme koko porukka takaisin Tampereella ja poikkesin aamulla Tallilla pitämässä korvaavan koulutuskerran, johon myös Nele pääsi mukaan. Tein ensin helpotettua keinua ja tämän jälkeen keinua maksipöydän päältä - molemmat sujuivat hyvin! Nyt lopetin harjoittelun ajoissa emmekä edes yrittäneet keinua minipöydän päältä, mutta Nele olikin toista mieltä ja meni koko keinun eikä siinä oikein voinut muuta kuin palkata hienosta suorituksesta. :) Keppejä emme tehneet yhtään ja nyt vain odotellaan tiistain kisoja, joissa tavoitteena olisi saada edes toisen radan kepit kerralla oikein.
"Voitko heittää?"
En ole pessyt saati trimmannut Javaa sitten toukokuisen kuonon turpoamisen, mutta eilen oli pakko tehdä asialle jotain. Ensin Java kylpyyn ja sen jälkeen trimmari sekä ohennussakset esille. Lyhentelin Javan turkkia taas ihan reilusti, sillä karvat kasvavat takaisin todella nopeasti. Nyt viikonlopun Agirotuun lähtee siisti koira eikä trimmauksesta tällä kertaa tullut mitään jälkiseurauksia (tosin en enää trimmannutkaan niin läheltä ihoa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti