Agilitykentällä

Maanantaina Lina pääsi mukaan Nelen (ja Javan) agilitytreeneihin, jotka pidettiin poikkeuksellisesti Niihamassa. Alkuun pientä vähän hämmensi vieraat koirat ja varsinkin niiden haukkuminen. Lina pääsi tutustumaan kevythäkkiin ja vietti siellä osan treeneistä - yksinään, kun Neleä en vielä viitsi laittaa samaan tilaan ja Javakin oli sen verran kierroksilla, että vain äksyili pennulle. Vinkumistahan tästä tuli, mutta kyllä Lina myös rauhoittui häkkiin nukkumaankin.

Treeneissä Lina tapasi uusia mukavia ihmisiä ja näki vieraita koiria. Pentu oli todella reipas ja kentän laidalla kävellessään meni itse kiipeämään keinun kontaktille, josta tietysti seurasi valtavasti nameja. Toivottavasti osaan aikanaan opettaa Linalle keinun niin, ettei siitä tule samanlainen ongelma kuin Nelen kanssa.

Tosin Nelen keinuongelmasta ei ollut Niihamassa tietoakaan. Kentällä ei ollut normaalia keinua, vaan halpa harjoituskeinu ja tämän keinun Nele meni tuosta vaan. Jos minulla olisi oma piha, niin hankkisin ehdottomasti tuollaisen harjoituskeinun itsellenikin. Maanantain treeneissä en muuten mennyt Nelen kanssa, vaan Nelellä oli Tytti ohjaajana. Hyvin Nele lähti "vieraan" mukaan ja teki hienosti rataa, tosin kuumuus hidasti reippaasti Nelen vauhtia lopputreenistä. Itse menin radan Javan kanssa, joka meni todella hienosti ja vauhdikkaasti.

Eilen Lina pääsi mukanani Tallille, kun kävin siellä kouluttamassa. Koulutus meinasi mennä enemmänkin pennun ihasteluun kuin agilityyn. Lina sai taas viettää aikaa kevythäkissä, mutta pääsi myös tepastelemaan Tallin kentälle. Äänet taisivat olla jälleen se jännittävin asia - muiden koirien haukkuminen ja ohitse kiitävä juna (junan ääniä tosin kuunnellaan kotonakin, mutta nyt juna meni paljon lähempää). Myös Nele oli mukanani ja pääsi nyt tekemään normaalia keinua. Tehtiin keinu maksipöydän päältä, kun edellisestä kerrasta on kuitenkin aikaa enkä halua enää kiirehtimällä pilata suoritusta. Juuri ennen kotiinlähtöä Nele kyllä livahti taas itse tekemään koko keinunkin. :)