Naks, naks, naksutin

Jo joulukuun puolella tuli luettua Morten Egtvedtin ja Cecilie Køsten kirja Naksutinkoulutusta koirallesi (kuva kirjasta oli täällä). Tämä kuului omalla kohdalla kirjasarjaan "miksi hitossa en ole lukenut tätä aikaisemmin". Nyt vihdoinkin ymmärrän paljon paremmin naksutinkoulutuksen periaatteita. Aiemmin niistä on kyllä lukenut erinäisiltä foorumeilta, mutta koulutusmenetelmä teorioineen on kuitenkin jäänyt pintapuoliseksi, vaikka naksutin on ollut käytössä.

Naksutin

Eniten naksutinkoulutuksessa pidän ehkä siitä, että siinä keskitytään poimimaan ja palkitsemaan niitä asioita, joita koira tekee oikein. Yleensä sitä kiinnittää huomion vain ei-toivottuun käyttäytymiseen, vaikka suurimman osan päivästä koira tekisi juuri kuin pitääkin. Lisäksi ajatus siitä, että koira oppii omatoimiseksi ja haluaa vapaaehtoisesti tarjota eri toimintoja, kuulostaa aivan mahtavalta! Tällä hetkellä oma koulutus on ollut pitkälti houkuttelua, ohjaamista ja kontaktin pyytämistä koiralta, vaikka koiran pitäisi itse haluta työskennellä ohjaajan kanssa.

Kirjan lukemisen myötä sain paremman selvyyden mitä tarkoittaa esimerkiksi capturing ja shaping. Varsinkin shapingista on kuullut useissa eri yhteyksissä, mutta vasta nyt termin merkitys selvisi kunnolla. Myös kosketuskeppiin tuli perehdyttyä tarkemmin ja nyt minulla on hieno kosketuskeppi koiria varten, kiitos isäni! Keppi on tehty radioantennista (kätevä teleskooppivarsi) ja askartelupallosta.

Kosketuskeppi

Naksutinkoulutuksessa keskeistä on ajoitus, kriteerit, vahvistamisvälit ja vahvisteen laatu. Näistä kaksi ensimmäistä vaativat enemmän harjoittelua, sillä naksuttelutarkkuuteni ei ole vielä paras mahdollinen ja kriteerien asettamista on loppujen lopuksi tullut tehtyä aika vähän. Lisäksi pitää ottaa huomioon myös se, että toistoista vähintään 80% pitää onnistua tai muuten kriteereja on muutettava. Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että olen nyt todella innoissani naksutinkoulutuksesta ja yritän parhaani mukaan käyttää sitä koirien koulutuksessa, vaikka vanhoista tavoista on varmasti todella vaikea päästä eroon (tässä tarvitaan kärsivällisyyttä, ettei sorru houkutteluun ja huomion siirtämistä positiivisiin puoliin sen sijaan, että stressaisi jatkuvasti koirien huonosta käytöksestä - helpompi sanoa kuin tehdä!).

Kuten tavoitteissa listailin niin tänä vuonna olisi tarkoitus opetella kaikenlaista naksuttelemalla. Tänään aloitin kosketuskeppiin tutustumisella ja "high five"-tempulla. Kepin kanssa ei ollut mitään ongelmia kummallakaan koiralla, vaan oppivat heti, että sen päähän koskemalla saa namin. "High five"-tempussa käytin hyödyksi koirien osaamaa "kumpi käsi"-temppua. Javalle tämä ei tuottanut mitään ongelmia, mutta Nele ei ihan täysin pysynyt mukana. Ja nyt kun asiaa mietin niin tuo 80% sääntö ei tainnut täyttyä. Aloitin koiria varten (taas) treenivihon, joten täytyy sinne merkkailla tarkemmin kriteereitä ja onnistumisia. :)