tiistaina, kesäkuuta 13, 2017

Mattopyykillä

Jälleen kerran aika ja siinä sivussa kesäkin menee ihan supernopeasti. Toukokuussa vein Javan taas Hakametsään hammaslääkäriin, kun helmikuun käynnillä jäi vielä pari murtunutta hammasta poistamatta. Samalla kysyin olisiko mahdollista poistaa Javan etutassussa oleva rasvapatti, joka oli alkanut häiritä Javaa. Eläinlääkäri lupasi hoitaa asian, jos hampaiden poistossa ei tulisi ongelmia.

"Javalta poistettiin jatkohoitona oikealta alhaalta kruunuosasta murtunut M1 poskihammas sekä aiemmin katkenneen oikean alaP4 väliposkihampaan juuret."

Nyt suu on toistaiseksi kunnossa, tosin omistajan pitäisi vielä kaivaa se hammasharja kaapista ja aloittaa jäljellä olevien hampaiden edes jokseenkin säännöllinen harjaus. Eläinlääkäri sai myös poistettua etutassusta kaksi rasvapattia, joita kotiutusohjeessa kutsuttiin ihosyyliksi. Tassuun Java sai 6 kappaletta tikkejä, joten pari viikkoa meni pitkästä aikaa kaulurin kanssa törmäillessä. Tikkien poistossa haavojen todettiin parantuneen ilman ongelmia eikä ienkontrollissakaan ilmennyt mitään ihmeellistä.


Toukokuun loppupuolella kevensin koirien oloa lyhyemmällä turkilla. Jokainen pääsi pesun kautta trimmattavaksi ja otin turkit nyt todella lyhyeksi, sillä en ajatellut niitä työstää ihan heti uudelleen. Tämä ei mennyt aivan kuin Strömsössä, vaan trimmasin vahingossa Javaa ja Neleä liian läheltä ihoa. Java säpsähti heti ja osasin olla paljon varovaisempi, mutta Nele ei reagoinut mitenkään ja sai hieman isomman pintaraapaisun. Harmitti koirien puolesta todella paljon, kun menin sähläämään, mutta nyt ainakin tiedän olla uuden trimmerin kanssa varovainen.

Trimmausonnettomuudesta oltiin juuri ja juuri selvitty, kun toissaperjantaina Nele yhtäkkiä sai jostain ripulin, jonka seurauksena useampi mattoni on päätynyt kylpyhuoneeseen. Ulkona piti käydä öisinkin pari kertaa ja kaikesta lääkitsemisestä huolimatta tilanne tuntui vain pahentuvan. Viikonloppu sinniteltiin kotona, mutta maanantai-iltana oli pakko viedä Nele eläinlääkäriin. Tällä kertaa mentiin Nekalan Evidensiaan, jonka nettiajanvaraus toimi sunnuntai-iltanakin mainiosti. Eläinlääkäri totesi tutkimuksen jälkeen, että voisi ottaa Nelen verikokeisiin ja nesteytykseen kolmeksi tunniksi.

"Nelen verinäytteissä tulehdusarvot normaalit, CRP 14. Haimatulehdusarvo positiivinen."


Eli suomeksi pikatesti näytti Nelelle jälleen haimatulehdusta. Näyte lähetettiin eteenpäin, mutta ennen tarkempaa tulosta Neleä tulisi hoitaa kuten haimatulehduspotilasta. Mukaan sain kasan erilaisia lääkkeitä ja samalla ostin Royal Caninin vähärasvaista nappulaa, jotta suoliston toiminnan saisi normalisoitumaan. Heti kotiparkkipaikalla Nele otti suunnaksi lähimmän pusikon, mutta tämän jälkeen tilanne lähti nopeasti paranemaan ja ehdin jo haaveilla yöstä ilman herätyksiä, kun yhtäkkiä Tilda oli kipeä. Ja päivän päästä tästä Javakin alkoi ripuloida, joka oli erittäin huolestuttavaa, kun Java on taas turhan laihassa kunnossa. Koska kyseessä selvästi oli jokin tarttuva vatsatauti, aloitin Nelen saamat antibiootit myös Javalle ja Tildalle.

Antibiootit vaikuttivat koiriin nopeasti ja nyt kaikki ovat kunnossa. Eilen vihdoin olimme eläinlääkärin kanssa samaan aikaan puhelimen luona ja kuulin, että Nelen pikatestin tulos oli jälleen väärä hälytys, jota olin jo osannut epäillä, kun muutkin koirat tulivat kipeäksi. Hetkeen ei tällaista sairastamista ole koirien keskuudessa ollut ja toivottavasti ei pitkään aikaan tulekaan. Varsinkin Nele oli todella kipeä ja on raskasta, kun kaikesta yrittämisestä huolimatta ei saa koiraa millään paranemaan.