Lina 1v

Viimeisenä koirista juhlii Lina, jolle tuli eilen yksi vuosi täyteen.

Synttäreitä ei valitettavasti nyt juhlita, vaan Lina on "matkoilla", kun kohta suunnataan viikonlopuksi Viroon ja Tallinnan ryhmänäyttelyyn.

Tampere KV

Lauantaina osallistuin Linan kanssa Tampereen KV-näyttelyyn. Kyseisessä näyttelyssä on aiemmin tullut käytyä turistina, nyt viimein pääsi kehään asti.

Ensimmäistä kertaa ongelmana oli huono sää, kun sekä perjantai-iltana että lauantaiaamuna satoi enemmän tai vähemmän vettä. Linan turkki kihartuu herkästi kastuessaan (ja menee muutenkin kamalaksi), joten ei auttanut muu kuin laittaa Linalle sadetakki päälle lenkin ajaksi ja toivoa, ettei monen tunnin työ turkin kanssa menisi aivan hukkaan. Pää ja häntä kihartuivat hieman, mutta muuten turkki pysyi hyvänä sateesta huolimatta.

Näyttely oli Pirkkahallilla ja olin paikalla hyvissä ajoin ennen narttujen vuoroa. Otin mukaan taas trimmauspöydän ja yllättävän näppärästi sen ja Linan sai kannettua kehän laidalle. Junnunarttuja oli paikalla kahdeksan. Lina oli sitä mieltä, että taivas tippuu kohta niskaan ja ensimmäisen kierroksen kulki ihan häntä alhaalla. Myöhemmin nosti häntäänsä hieman, mutta kovasti oli taas jännittyneen oloinen junnu kehässä (toisin kuin torstain näyttelytreeneissä, joissa Lina oli oikein reipas). Myös pöydällä Lina yritti pikkuisen väistää tuomaria.

Laatuarvosteluksi tuli EH (erittäin hyvä). Koska junnunartuista vain kaksi sai ERIn, kaikki EH:n saaneet pääsivät myös kilpailuluokkaan (jos ERIn saaneita on neljä tai enemmän, eivät EH:t mene enää kehään). Lopulta Lina sijoittui luokassaan neljänneksi. Tuomarina harjakoirilla oli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa ja arvostelussa luki seuraavaa:

Hyvä koko ja mittasuhteet. Hyvä luusto. Oikeapiirteinen pää. Hyvä kuonon muoto. Tummat hieman ulkonevat silmät. Hyvät korvat. Lyhyt kaula. Liikkeessä ylälinja saisi olla tasaisempi. Niukasti kulmautunut. Kovin ahtaat takaliikkeet, taka-askel jää kovin lyhyeksi. Hyvä karvanlaatu.

Jo ennen junnunarttujen vuoroa kävin shoppailemassa Linalle Isle of Dogs-sarjan N51 Heavy Management-hoitoaineen ja Re Qual-sarjan Re Silk-silkkitippoja, joissa on UV-suoja. Lisäksi ostin värittömiä kumilenkkejä ja Linalla olikin ensimmäistä kertaa kehässä etutukka kiinni. Luultavasti tulen vastaisuudessakin laittamaan sen kiinni, koska on paljon kivempi, että Linakin näkee eteensä. Kehän jälkeen piti ostaa vielä yksi asia:

Jep, meillä on nyt rattaat, jotka luonnollisesti sopivat väriltään trimmauspöytään. Aiemmin olin sitä mieltä, että omille koirille ei rattaita tule, kun niillä on omatkin jalat, mutta niin se mieli vain muuttui näyttelytungoksessa, jossa Linaa on pakko kantaa sylissä, ettei jää kärryjen, ihmisten, isojen koirien, jne. alle. Rattaissa Linan on myös turvallisempi viettää aikaa kuin trimmauspöydän päällä. Trimmauspöytää ei valitettavasti saa lastattua rattaiden kyytiin, joten pitää harjoitella yhden käden ohjaustekniikka. Ja onpahan naapureillakin taas jotain ihmeteltävää. :)

Iloinen mieli

Sain sekä Tainalta että Anskulta hyvän mielen haasteen, johon toki pitää vastata. Tästä on kyse:

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

Aloitetaan kolmesta olennaisimmasta ja jatketaan sitten satunnaisessa järjestyksessä:

1. Java, joka tulee sohvalle viereen nukkumaan ja joka katsoo niin viattomasti lelu suussa, että voitaisiinko leikkiä.

2. Nele, maailman hassuin harjakoira, joka haluaa aamulla keskustella, kun on muka nukuttu liian pitkään ja joka laittaa pään syliin silloin, kun elämä on kurjaa.

3. Lina-pentunen, jolla ei taida huonoa päivää ollakaan. Linan pienille, hassuille tempauksille tulee naurettua lähes päivittäin.

4. Hihnattomat lenkit, jolloin koirat saavat mennä kuten haluavat eikä kukaan kompastele hihnoihin.

5. Oma parveke, johon voi laittaa kesäkukkia, yrttejä, grillin... Koirienkin kannalta hyvä juttu ja on ihana nähdä miten ne viihtyvät kesällä ulkona katselemassa kadulle.

6. Hyvä kahvi / punaviini / suklaa. Onko mitään parempaa kuin hyvä kahvi aamulla tai lasillinen hyvää punaviiniä pitkän työviikon jälkeen? Suklaa nyt on itsestäänselvyys.

7. Kevät, joka alkaa maaliskuussa, vaikka mikä olisi. Vuodenajoista ehdottomasti paras ja pitkän, kylmän talven jälkeen niin tervetullut.

8. Tärkeät ihmiset - koiralliset ja koirattomat. Hyvässä seurassa ei voi olla huonolla tuulella.

9. Kiireettömyys. Vapaapäivät, kun ei tarvitse tehdä mitään eikä sännätä mihinkään, vaan saa olla kotona ja tehdä pitkän aamulenkin sekä juoda kahvia aivan rauhassa.

10. Onnistuminen. Koulussa, töissä, treeneissä, kisoissa, elämässä.

Kymmenen kohtaa saa riittää ja seuraavaksi haastan mukaan Marjan, Nooran, Saaran, Anun ja Saijan.

Javan mielestä lelu tuo hyvän mielen

Muutoksen tuulia

Huhtikuun vaihtuminen toukokuuksi tarkoitti talvikauden päättymistä TamSKilla ja meille uusia kuvioita agilityrintamalle.

Koska vapaa-aikaa on kesäkuukausina suhteellisen rajallisesti, päätin lopettaa TamSKilla kouluttamisen. Luultavasti en tulevaisuudessakaan enää ota kokonaisen talvi- tai kesäkauden kouluttamista, koska oma motivaatio ei yksinkertaisesti riitä niin pitkälliseen kouluttamiseen. T'ästä eteenpäin siirryn kouluttamaan pelkästään Tapeille ja onneksi suunnitelmissa olisi hieman erilainen ratkaisu syksyn treeniryhmien vetämiseen. Ensin kuitenkin on tarkoitus kouluttaa viiden kerran pentuagility kesäkuussa.

Vappuaattona oli Javan ja Nelen treeniryhmän viimeinen kerta. Tänä vuonna tuli siis juhlittua vappua hyvin hillitysti harrastusten parissa. :) Talvikauden viimeiset treenit olivat meille samalla viimeiset agilitytreenit TamSKilla. Aloitin Javan kanssa agilityn keväällä 2008 ja siitä alkaen olemme olleet saman kouluttajan ryhmässä, joten hieman piti fiilistellä menneitä ja luonnollisesti oli Javan vuoro osallistua treeneihin. Kesäkauden alkaminen vie Javan entistä vahvemmin osa-aikaeläkkeelle, kun koirat eivät enää jatka vuorottelua treeneissä. Se, jos mikä on todella surullista, kun miettii miten paljon Java rakastaa agilitya eikä ikääkään ole kuin vasta kuusi vuotta. Jonkin verran Java pääsee yhä agiliitämään omatoimitreeneissä (kun jaksaisi käydä!), tuuraamaan Neleä treeniryhmässä ja mahdollisesti pariin otteeseen kisaamaankin kesän aikana.

Nelen kanssa siirryin tämän kuun alusta Tappien kouluttajille suunnattuun treeniryhmään ja ensimmäinen kerta meillä oli keskiviikkona SDP:llä. Joka toinen kerta on ohjatut treenit (kouluttajana Maria Salonen) ja välillä ns. omatoimitreenit, jolloin joku meistä ryhmäläisistä on vetovuorossa. Keskiviikon rata vaikutti tutustumisessa melko hankalalta ja olin varma, ettei Nele selviä siitä alkuunsakaan. Mutta Nelehän yllätti jälleen kerran olemalla aivan erinomainen, ohjaaja sen sijaan saisi parantaa asennettaan (eli juoda vahvaa kahvia ennen kuin lähtee kotoa) ja malttaa radalla sen sijaan, että yrittää mahdollisimman nopeasti siirtyä jo eteenpäin. Esimerkiksi takaakierrot pitää ohjata loppuun asti eikä jättää niitä puoliväliin vetäen samalla omalla liikkeellä koiran pois takaakierrosta.

Olen erittäin tyytyväinen Nelen ensimmäisiin treeneihin uudessa ryhmässä. Ehkä pitäisi yrittää ryhdistäytyä taas agilityn suhteen, kun Nelen lisäksi säännöllistä harjoittelua kaipaisi Lina, jolle kohta tulee 1v täyteen. Lisäksi Javan kanssa pitäisi harjoitella tokoa, jotta voisi kesän aikana yrittää viimeistä ALOn ykköstulosta. Treenipäiväkirjan viimeinen merkintä on tehty helmikuun puolivälissä, joten "pikkuisen" ollaan otettu omaa lomaa harjoittelusta. Saati muista tämän vuoden tavoitteista, kun koirien ruokintakin on jälleen pelkkää nappulaa päivästä toiseen...

Kovin suuria lupauksia en kuitenkaan uskalla kesäksi tehdä, sillä töissä on parhaillaan sesonkiaika ja ensi viikollakin työpäivät venyvät matkoineen lähes yhdeksään tuntiin. Jos ja kun jaksan vielä työpäivän jälkeen tehdä pitkän lenkin koirien kanssa, saa se riittää ja muita treenailuja katsellaan sitten, kun aikaa on paremmin käytössä. Voisin kuitenkin miettiä ja myöhemmin kirjata ylös pieniä välitavoitteita kesän ajalle, että sentään jotain saisi aikaiseksi.

Java 6v

Eilen synttäreitään juhli Java, jolle tuli täyteen kuusi vuotta.

Kuvassa synttärisankari näyttää hieman masentuneelta, mutta piristyi, kun sai illalla ydinluun lahjaksi.