maanantaina, huhtikuuta 30, 2012

Kankaanpää RN

Viikko sitten sunnuntaina (tarkalleen ottaen 22.4.) osallistuin Linan kanssa ensimmäistä kertaa viralliseen näyttelyyn. Kyseessä oli Kankaanpään ryhmänäyttely ja tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari.

Lähdin Kankaanpäähän jo perjantaina töiden jälkeen ja pakatessa ymmärsin miksi on helpompaa, jos koiran voi valmistella näyttelyyn kotona: jouduin ottamaan mukaan pesuaineet, kammat + harjat, turbokuivaimen, trimmauspöydän ja näyttelytarvikkeet koiralle sekä itselleni. Lina vaihtaa parhaillaan pentukarvaansa pois ja lauantai-illan suurin homma olikin avata kaikki huopatakut. Viikon pesuväli on tällä hetkellä ihan liian pitkä! Pesu noin neljän päivän välein voisi pitää turkin suht takuttomana, mutta ainoa "pieni" ongelma on vain ajan löytäminen jatkuvaan koiran pesemiseen. Pesuaineetkaan eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset, mutta nykyisillä mennään ainakin Tampere KV:hen asti.

Junnunarttuja oli Linan lisäksi paikalla neljä. Lina esiintyi suurimmaksi osaksi hyvin ja liikkeessä häntä oli pystyssä. Tuomari kävi koirat melko nopeasti läpi ja Lina antoi onneksi hyvin tutkia itseään. Suurimmat miinukset tulevatkin koiran esittäjälle eli allekirjoittaneelle, sillä asettelin Linan taas huonosti seisomaan maassa. Pitäisi varmaan harjoitella enemmän, kun nytkin mentiin kehään oikeastaan täysin ilman treeniä.

 Häntä pystyssä, kuva: Markku Vaitinen

 Odotellaan omaa vuoroa

 Seisottaminen ei ihan onnistunut...

Lina sai laatuarvostelun ERI (erinomainen), SA:n (sertifikaatin arvoinen) ja sijoittui luokassaan kolmanneksi. SA tarkoitti, että päästiin myös paras narttu-kehään, joka sinänsä oli turha käynti, kun meidät käteltiin lähes samantien pois. Arvostelu oli iloinen yllätys, varsinkin turkin osalta:

Oikea koko ja mittasuhteet, hyvä pää ja ilme. Vielä kapea ja kehittymätön edestä. Kokoon sopiva runko ja raajaluusto. Runsas hyvin hoidettu karvapeite. Hyvä häntä. Liikkuu hyvin. Oikea ylälinja liikkeessä.

Ei ollenkaan huonompi näyttelydebyytti! Näyttelyssä minulla oli mukana Turusta ostamani trimmauspöytä, joka oli todella kätevä. Seuraavaksi ostoslistalla on Linalle rattaat, jotta saa koiran ja tavarat näyttelytungoksessa ehjänä kehän laidalle. Myös mahdollisimman huomaamaton, valkoinen pinni tai vastaava pitäisi hankkia Linalle, etteivät karvat menisi niin paljon silmien eteen.


Seuraava näyttely on jo parin viikon päästä, kun suunnataan Tampere KV:hen.

keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2012

Elina Jänesniemen agilitykoulutus

Blogi on viime aikoina kärsinyt luvattoman pitkistä päivitystauoista enkä valitettavasti voi luvata, että tilanteeseen tulisi muutos. Allekirjoittaneen lomailu nimittäin päättyi viime viikolla ja edessä on aluksi noin kymmenen viikon työharjoittelu, joka jatkuu kesätöinä mahdollisesti elokuun puoliväliin asti. Näin ollen koko kesä menee pitkästä aikaa töiden merkeissä eikä tietokoneen ääressä ehdi niin paljon istuskella. Ja kuka haluaisikaan istua, ellei sitten tiedossa ole poikkeuksellisen sateinen kesä... Koirille tämä kaikki tarkoittaa paljon yksinoloa ja pitää taas muistaa välillä laittaa nauhoitus päälle työpäivän ajaksi. Toivottavasti mitään ongelmia ei kuitenkaan tulisi.

Pääsiäisloma sujui pitkälti oleskellessa, paitsi lauantaina, jolloin osallistuin Nelen kanssa Tappien järjestämään Elina Jänesniemen koulutukseen. Jokseenkin hassua oli olla Nelen kanssa kakkoset-kolmoset ryhmässä, jossa oli oikeasti hyviä koirakoita. Radalla oli vaatimattomasti 40 estettä, joista Nelen kanssa pääsin esteelle 18 asti. Ennen tarkempia huomioita pientä fiilistelyä koulutuksesta (videosta kiitokset Tainalle ja Tytille):



Heti radalle mennessä Elina kysyi missä vaiheessa aion palkita Nelen. Tavoitteena ei todellakaan ollut tehdä koko rataa kerralla, vaan osissa ja lisäksi teimme osuutemme 2 x 10 min pätkissä. Loppuvaiheessa huomasi, että Nele alkoi selvästi väsähtää, joten vaikka 20 min tuntuu lyhyeltä ajalta, oli se meille juuri riittävästi. Koulutuksesta jäi mieleen:

- Koiraa pitää ohjata niin, että ylimääräiset tässä/täällä-käskyt voi jättää pois (haltuunotot asia erikseen).
- Nele liikkuu huomattavasti nopeammin, kun itse etenen koiran edellä ja "vedän" perässäni.
- Namilla palkitessa selkä kohti koiraa ja juostaan poispäin (vrt. seistään paikallaan ja katsotaan koiraan).
- Opettele putkijarrutus: sihinä / koiran nimi, alkeisopetuksessa ei vielä liikettä. Putkijarrutusta kokeiltaessa Nele tuli putkesta huomattavasti tiukemmalla käännöksellä.
- Leiki koirien kanssa motivaatioleikkiä (yksi-kaksi-kolme).

Lyhyt video Nelen osuudesta (kaksi erillistä pätkää):



Tästäkään koulutuksesta ei ole mitään huonoa sanottavaa, päinvastoin! Kouluttaja kehui Neleäkin, joka oli kuulema nopea rotuisekseen. :)

Nele 4v

Koirista ensimmäisenä juhlii Nele, jolle tuli tänään täyteen neljä vuotta.


Muutama päivä sitten leikkasin Nelelle kesäturkin. En todellakaan leikannut turkkia niin lyhyeksi kuin viimeksi ja jos turkki pysyy suht takuttomana, pysytään tässä pituudessa:

sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2012

Virikkeitä luolastossa

Viikko sitten lauantaina kävin Javan kanssa tutustumassa virikeluolastoon Vantaalla. Kyseessä oli Tappien järjestämä lajiin tutustuminen, joka vaikutti juuri Javalle sopivalta jutulta. Suuri Metsästäjä ei kuitenkaan innostunut luolastosta ja sen hajuista niin paljon kuin etukäteen ajattelin, vaan alkuhämmennyksen jälkeen Java keskittyi lähinnä etsimään luolastoon heitettyjä nameja.

 Luolasto kulkee hallin seinien vierellä


 Javan parina luolastoon tutustui Penny - tässä ihmetellään yhdessä mihin Java meni


Java ei aina ollut ihan varma mihin pitikään mennä

Kotimatkalla ja vielä kotonakin Java lähinnä nukkui. Vaikka luolastoon tutustuminen kesti vain 25 min, se onnistui väsyttämään koiran tehokkaasti. Virikeluolastoon tutustuminen oli kokemuksena hauska, mutta en usko, että sinne tulee välttämättä lähdettyä uudestaan (voisiko joku perustaa Tampereelle tällaisen?).