perjantaina, huhtikuuta 28, 2017

Retkeilyä Ritajärvellä ja muita huhtikuun kuulumisia

Huhtikuu on mennyt vauhdikkaasti ohi ja on vaikea uskoa, että ihan kohta ollaan jo vapussa. Jotenkin tämä kuukausi on tuntunut liian talviselta, mutta kun katsoin viime vuoden postauksia niin samanlaista taisi olla silloinkin. Varmasti oli hieman lämpimämpää, mutta yhtälailla viime vuoden kevätretkellä saatiin pieniä lumisateita.

Töissä sesonki alkaa vähitellen näkyä ja koirat ovat saaneet tottua pitkiin yksinoloihin. Välillä ehkä pitäisi taas nauhoitella päivän ääniä, jotta tietäisi mitä koirat täällä puuhaavat. Java todennäköisesti vain nukkuu, mutta varsinkin Tilda tykkää ilmoitella erinäisiä asioita ja vinkumiseen saattaa saada Nelenkin mukaan.

Huhtikuun alussa osallistuin Nelen ja Tildan kanssa Tappien kevätretkelle ja kävimme tutustumassa Ritajärven luonnonsuojelualueeseen Sastamalassa. Kevätretkelle osui onneksi ihan sopiva ulkoiluilma, mutta otin joka tapauksessa koirille villapaidat nuotiopysähdystä varten. Etukäteen hieman huolestutti polkujen liukkaus, mutta ne olivat paria satunnaista kohtaa lukuun ottamatta sulaneet. Myös polttopuiden määrä alueella oli alkuun epäselvä, mutta niitä oli jokaisella nuotiopaikalla ja saimme hyvin tulet aikaiseksi. Alkuun suunnitelmissa oli kiertää alueen kaikki järvet, jolloin kävelymatkaa olisi tullut noin 8 kilometriä, mutta aikataulujen takia kiersimme vain Valkeajärven ja Alisen Ritajärven. Tällä kertaa retkellä oli mukana 8 pikkukoiraa ja 4 ihmistä. Ritajärvelle täytyy ehdottomasti mennä uudestaan lähempänä kesää ja kävellä koko reitti.




Pariin otteeseen ollaan käyty myös Kankaanpäässä. Auto sai kesärenkaat alleen ja koirien häkki muutti taas takaluukkuun. Javalle ostin oman pikkuyksiön takapenkille, sillä pelkään, että Java ja Tilda alkavat vielä kinastella kesken ajon eikä Java toisaalta pidä yhtään siitä, että joku tulee liian lähelle. Lisäksi koirien erottaminen hillitsee autossa ulvontaa, joka on pelkästään hyvä asia.






Harmillisesti huhtikuuhun ei ole kuulunut kuin yksi agilitytreeni aivan kuun alussa. Yritin jopa kysellä Tildalle ryhmäpaikkaa, mutta se ainoa viikkoryhmä, joka omiin aikatauluihin olisi sopinut, oli täynnä. Välillä tuntuu, että harrastaminen on ihan mahdotonta, kun mikään ei koskaan käy työvuoroihin. Hetken mietin sitäkin vaihtoehtoa, että hakisin itselleni omatoimitreenimahdollisuutta, mutta en usko, että jaksaisin kuitenkaan käydä kovin aktiivisesti hallilla. Täytyy vielä katsella vaihtoehtoja, ehkä jostain joskus löytyy jotain meillekin sopivaa.

 Aamulenkki räntäsateessa

Olen jo muutamaan otteeseen ollut menossa siivoamaan parveketta, mutta kun ulkona näyttää tältä ja mittarissa on miinusta, olen hylännyt idean ja katsellut narsisseja sisältä. Ehkä sitten toukokuussa...

tiistaina, huhtikuuta 11, 2017

Nele 9v

Tänään Nelelle tuli täyteen yhdeksän vuotta. Aikaiset aamuherätykset hieman väsyttävät, joten juhlinnat jäivät tänä(kin) vuonna välistä.

keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2017

Kohti kevättä

Maaliskuu on mennyt loman lisäksi kevättä odottaessa, josta yksi varma merkki on koirien turkin lyheneminen. Ensin käsittelyyn pääsivät Nele ja Tilda. Nelen turkin olen ajanut blogimerkintöjen perusteella syyskuussa ja vasta nyt se alkoi takkuuntua säännöllisemmin. Tilda sen sijaan luopui kertaalleen turkistaan jo talven aikana ja nyt taas karvaa oli kuin muille jakaa.

Kevätkevennys!

Myös Java sai lyhyemmän turkin. Kovin on erilaiset turkit tällä porukalla: yksi takkuuntuu heti, yhden turkki kasvaa superhitaasti ja kolmas on onneksi saanut turkkinsa kuntoon haimatulehdusten jäljiltä. Ja koska kevät ottaa aina vähän väliä takapakkia, on Java saanut pitää villapaitaa.

Retkeilykausi tuli avattua Katajajärven laavulla

Tildan kanssa kävin tarkistamassa miltä parvekkeella näyttää talven jälkeen ja samalla tuli purettua kasvien talvisuojaukset pois sekä tehtyä kevätleikkaukset. Saa nähdä kuinka moni talvehtijoista herää henkiin. Tällä hetkellä näytti, että ainakin omenapuu, riipparaita ja mustaherukka ovat elossa. Ryhmäruususta ja kärhöstä sen sijaan en olisi yhtään niin varma.

Avustava puutarhuri (avoimessa multasäkissä kevättä odottelee jouluruusu)

keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2017

Lomalta arkeen ja eläinlääkäriin

Viime viikolla allekirjoittanut lähti talvilomalle suureen maailmaan, joten koirat pääsivät viikoksi hoitoon Kankaanpäähän. Kaikki oli sujunut hyvin ja lauantaina suuntasin itsekin takaisin maalle. Illalla Nele pyysi yhtäkkiä vauhdilla ulos ja tässä vaiheessa selvisi, että jo iltapäivälenkillä Nele oli pissaillut paljon. Iltalenkin jälkeen huomasin, että Nele pissaa verta ja seuraavaksi suuntasinkin googlettamaan aiheesta. Koska olimme maalla ja oli viikonloppu, päätin katsoa tilannetta uudestaan aamulla: pitääkö suunnata pikaisesti Treelle ja päivystykseen. Yöllä Nele ei kuitenkaan pyytänyt ulos ja aamulla vaikutti ihan pirteältä, joten varasin ajan eläinlääkäriin heti maanantaiaamulle.


Maanantaina suuntasin Nelen kanssa Nekalan Evidensiaan. Pissanäytettä ei ollut mukana, sillä varauksen yhteydessä luki, että se otetaan vasta klinikalla. Ensin eläinlääkäri tutki Nelen läpi ja sen jälkeen virtsarakko tarkistettiin ultraäänellä.

"..rakon kaulan alueella rakon dorsaaliseinämässä pieni epätasaisuus/kyhmy, noin 0,2x0,3 cm. Ei virtsakiviä."

Tämän jälkeen esiin kaivettiin neula ja eläinlääkäri yritti ottaa näytteen suoraan vatsanpeitteiden läpi. Ensimmäinen kerta ei onnistunut ja toista neulaa kaivettaessa jouduin luovuttamaan paikkani Nelen vierestä hoitajalle. Sen verran tuli huono olo neulojen läheisyydessä.

"Virtsanäytteessä virtsan ominaispaino 1.028, verta +4, proteiinia +1. Sakan tutkimuksessa nähdään runsaasti punasoluja, jonkin verran tulehdussoluja, muutamia sauvabakteereita."

Näytteestä tehdään vielä bakteeriviljely, jonka tulokset kuulen myöhemmin. Nele sai tulehduskipulääkettä pistoksena ja 10 päivän antibioottikuurin. Muutos virtsarakon seinämässä suositeltiin kontrolloitavaksi 2-4 viikon kuluttua.

tiistaina, helmikuuta 07, 2017

Arki 7/7

Jes, viimeistä viedään! Ja sopivasti kohta alkaa hieman pidempi työputki, jonka aikana postausten aiheet olisivat käyneet todella tylsiksi. Nukutaan, lenkkeillään, nukutaan, lenkkeillään...

Tänään oli Tampereen Pikkukoirien vuosikokous. Lähdin hyvissä ajoin ennen aloitusta Pohjois-Hämeen Kennelpiirin tiloihin valmistelemaan kokousta ja Tilda lähti mukaan sosiaalistumaan. Tai tässä tapauksessa vahtimaan, että nuoret villakoirapojat osaavat käyttäytyä. :) Olen ollut Tapeissa mukana toiminnan alusta saakka ja toiminut kuusi vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Viime vuonna koin kuitenkin vahvasti, ettei minulla juurikaan ole enää annettavaa Tapeille, kun omista koiristani 2/3 on eläkkeellä ja vuorotyö tekee harrastamisesta hankalaa. Aikansa kutakin ja toisaalta uusien ihmisten mukana tulee uutta intoa järjestää asioita. Tämän päivän kokouksessa siirryin tavalliseksi hallituksen jäseneksi yhden vuoden ajaksi ja TaPit sai uuden puheenjohtajan jatkamaan toimintaa.

maanantaina, helmikuuta 06, 2017

Arki 6/7: Javan silmätarkistus

Vapaan viikonlopun jälkeen tiedossa oli heti kaksi arkivapaata, mutta tällaista tämä arki tällä hetkellä oikeasti on. Vähän töitä ja paljon vapaata... Puolenpäivän jälkeen lähdin Javan kanssa jälleen Hakametsään, mutta tällä kertaa silmälääkärille.

"Vasemmassa sarveiskalvossa on pieni rasvasaostuma, tämä on yleensä vaaraton ja oireeton, eikä aiheuta uusia toimenpiteitä. Sidekalvot molemmissa silmissä olivat edelleen varsin verekkäät, ja silmistä tulee vetistä ärsytysvuotoa. Suuhoidosta on nyt kaksi viikkoa, ja senkin paraneminen on vielä kesken. Muilta osin silmät olivat rauhalliset, ja silmänpaineet hyvät 6 ja 8 mmHg."

Silmälääkäri ehdotti, että kokeilisin Javan silmiin muutaman päivän ajan Voltaren Ophtha-tippoja ja perjantaisella ienkontrollikäynnillä katsotaan ovatko ne yhtään auttaneet tulehdusreaktioon. Sain reseptin myös kortisonitippoihin, mutta niitä ei suositella käytettäväksi kuin kuureina.


Nele ja Tilda saivat oman osuutensa iltapäivällä, kun suunnattiin Pirkkalaan tutustumaan Isoon-Naistenjärveen. Mukaan ulkoilemaan lähtivät taas Rusina ja Rolle. Käytettiin tehokkaasti hyväksi loput valoisasta ajasta ja autolle palattiin sopivasti auringon laskiessa.