maanantaina, kesäkuuta 25, 2012

Mitäs me?

Blogi on viime aikoina ollut varsin näyttelypainotteinen, joka johtuu ihan siitä tosiasiasta, ettei juuri muuta ole tehty. Paitsi töitä... Agilitytreenit ovat edellä mainitusta syystä jääneet lähes joka viikko välistä eikä aikaa ole ollut omatoimitreenailullekaan. Eikä sen puoleen oikein kiinnostustakaan, kun työt ovat vieneet kaiken energian.

Agilitykisatkin ovat aivan kadonneet kalenterista! Oikeasti niihin ei ole ollut mitään asiaa, sillä Javan ja Nelen rokotukset vanhenivat toukokuun puolivälissä ja sain uusittua ne vasta reilu viikko sitten. Kävin koirien kanssa Hakametsässä, jossa Java ja Nele saivat rokotusten lisäksi perustarkistuksen. Nele oli ihan ok, Javan kohdalla eläinlääkäri mainitsi taas sydämestä ja totesi, että jos haluan tietää onko sydämessä jotain ongelmaa, pitäisi Java viedä sydänultraan. Javalle huomautettiin myös hammaskivestä ja sitäkin pitäisi pian poistaa. Lina oli mukana turistina (ainut koira, jolla oli eläinlääkärissä kivaa) ja kaikki koirat pääsivät vaa'alle: Java 3,9 kg, Nele 5 kg ja Lina 4,5 kg.

 Java Pyynikillä (purutikun sijaan paljon enemmän kiinnosti läheinen pallopeli)

Java vietti toukokuussa kolmisen viikkoa Kankaanpäässä ja lähti juhannusaattona taas sinne. Vielä ei ole tietoa kuinka kauan tämä visiitti kestää. Kahden koiran kanssa on helppoa, kun lenkille voi ottaa fleksit ja toisaalta Nelen ja Linan voi päästää myös helposti vapaaksi. Mutta kyllähän sen huomaa, että yksi puuttuu joukosta... Nelen ja Linan kanssa suuntasin juhannuksena mökkeilemään eikä koirille juurikaan tarvinut koko viikonloppuna näyttää hihnoja.

Ensin matkustettiin hetki autossa ja Lina sai tutustua ensimmäistä kertaa autovaljaisiin

 Soutuvene oli jännä juttu, mutta maisemia piti silti tähystellä

Muuten juhannus meni vapaa-ajasta nauttiessa (koirien juhannuksen punkkisaldo tähän mennessä viisi)

Tänään ilmoitin Linan Porin KV-näyttelyyn ja katsotaan josko heinäkuuhun mahtuisi edes yhdet agilitykisat. Toisaalta vapaapäivillä näyttää olevan paha taipumus täyttyä ennen kuin ne edes ovat kalenterissa... Klo 20.30 saakka kestävät työvuorot onneksi päättyvät tämän viikon jälkeen, joten iltaisin ehtii toivottavasti vähän enemmän kuin tähän asti.

keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2012

Tuuri KR

Viime lauantaina oli vuorossa Tuurin kaikkien rotujen näyttely eli Miljoonakoira, johon kasvattaja sponsoroi Linan. Ajattelin perjantaina aloittaa Linan turkin laittamisen ajoissa, jotta ehtisi kunnolla nukkua ennen Tuuriin lähtöä. Loppujen lopuksi nukuin kaksi tuntia ja sitten olikin jo aika valmistautua lähtöön!

Linan turkki oli jälleen huopatakuilla ja niitä selvittelin yhteen asti yöllä, yhteensä Linan näyttelyyn valmistamiseen meni 5,5 tuntia. Yhden aikaan yöllä tajusin, että näyttelynumero olikin sähköpostissa ja se pitäisi tulostaa. Tulostimen kanssa on viime aikoina ollut ongelmia ja tunnin jaksoin yöllä säätää sitä, kunnes päätin luovuttaa ja todeta, että lähdetään sitten ilman näyttelylappua. Jos olisin tiennyt kuinka helppoa numerolapun saaminen oli paikan päältä, en olisi edes vaivautunut koskemaan tulostimeeni. Yöllä koko näyttelytouhu tuntui kaikin puolin turhalta vapaapäivän käyttämiseltä...

Matkaan otin mukaan trimmauspöydän ja uudet rattaat. Kotoa lähtiessä laitoin kaikki koirat rattaisiin ja kyllähän ne sinne mahtuivat, mutta sen verran oli ahdasta, ettei kaikkia kolmea voi pitkään pitää rattaissa. Trimmauspöydän kantaminen ja rattaiden kuljettaminen sujui yllättävän kivuttomasti, vaikkei pöytää voikaan laittaa rattaiden päälle.

Agilityyn tarkoitettu jalkojen väliin tuleminen kelpaa Linan mielestä näyttelyssäkin

Junnunarttuja oli ilmoitettu yhdeksän, joista yksi oli poissa. Tuomarina toimi Jussi Liimatainen. Lina sai laatuarvostelun ERI ja sijoituimme neljänneksi. Kolme ensimmäistä saivat SA:n, meille tuomari sanoi, ettei vielä SA:ta, mutta koira on lupaava. Arvostelusta selviää mikä tänään(kin) oli ongelmana:

Hyvärakenteinen, upeapäinen narttu. Hyvä pitkä kuono ja kauniit silmät. Kaunis ylälinja. Hyvä etuosa. Riittävä runko ikään nähden. Hyvä hännän kiinnitys ja erinomainen takaosa. Tasapainoiset liikkeet, mutta saisi olla reippaampi.




Lina paransi liikkumistaan loppua kohden, mutta kovin oli pikkuneiti taas apeana. Se on harmi, sillä kaikki, jotka Linan oikeasti tuntevat, tietävät, että Lina on kaikkea muuta kuin onneton. Oikeastaan Lina on koiristani se, joka eniten heiluttaa häntäänsä ja on aina niin iloinen. Jotenkin vain pitäisi saada sama näyttelykehiinkin. Toimisikohan yhdistelmä naksutin ja mätsärit?

Kuva: Markku Vaitinen

Nyt pidetään hetki taukoa näyttelyistä ja näillä näkymin virallisiin kehiin suunnataan uudelleen vasta heinäkuun lopussa Porin KV-näyttelyssä.

Tuulinen ilma ja turkkikoira on aina yhtä toimiva yhdistelmä...not

torstaina, kesäkuuta 07, 2012

Pieni kesäsade

Tiistai-iltana kävimme Niihamassa lenkkeilemässä Tytin, Hilan ja Janan kanssa. Aluksi ilma oli mitä parhain lenkkeilyyn.


Niihaman ulkoilumajan tienoilla alkoi pieni kesäsade.



Kastumisen, mudassa kävelemisen ja hyttysten takia ei kuitenkaan voi valittaa, koska sateen jälkeen metsä oli auringonpaisteessa todella kaunis.


Kaikki kuvat: Tytti Käyhkö

sunnuntaina, kesäkuuta 03, 2012

Tallinna RN

Blogipostaukset antavat taas odottaa itseään, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.

Toukokuun puolivälissä, tarkalleen ottaen 19.-20.5., matkasin Linan kanssa Viroon Tallinnan kaksipäiväiseen ryhmänäyttelyyn. Matkaseuraksi lähti Pia sekä havannankoirat Simo ja Ville, jotka molemmat olivat Linalle jo entuudestaan tuttuja. Koirat tulivat oikein hyvin koko matkan toimeen keskenään, mitä nyt Ville yritti hieman liehitellä nuorta tyttöä, mutta Lina oli sen verran nopea liikkeissään, ettei Ville pysynyt kauan perässä. Sunnuntaiaamuna Simo ja Lina innostuivat ensimmäistä kertaa leikkimään kunnolla keskenään. Java ja Nele eivät päässeet matkaan, vaan viettivät viikonlopun Kankaanpäässä.

Olin pyytänyt töistä vapaaksi ko. viikonlopun lisäksi myös perjantain 18.5., jotta ehtisin laittaa Linan näyttelykuntoon kotona eikä mukaan tarvitsisi ottaa pesuaineita tai kuivaajaa. Tämä onnistui puoliksi: sain Linan pestyä ja kammattua toisen puolen turkista, mutta sitten tulikin jo kiire lähteä. Matkatavarat heittelin kasaan vajaassa tunnissa, joka kostautui myöhemmin, kun huomasin Tallinnassa, että kotiin oli jäänyt mm. Linan ruoka (!!) ja omat yövaatteet.

Laiva kohti Tallinnaa lähti perjantai-iltana klo 21.30. Koirien lisäksi meillä oli matkassa auto, joten koirat viettivät laivamatkan siellä omissa häkeissään. Matkaan meni pari tuntia ja Tallinnassa oltiin puolenyön maissa. Hotelliin pääseminen ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin olisi voinut luulla: alunperin varaamassamme paikassa ei ollut ketään paikalla (onneksi tätä ei oltu maksettu etukäteen!) ja jouduimme vaihtamaan hotellin lennosta. Onneksi koiraihmisten suosimasta Dzingel-hotellista löytyi vapaa huone, joka alun hintahämmennyksen jälkeen osoittautui varsin edulliseksi. Tässä vaiheessa nukkuminen olisi houkuttanut todella paljon, mutta sen sijaan oli pakko ottaa kampa ja jatkaa Linan turkin selvittelyä. Lopulta pääsin nukkumaan klo 4 aamuyöstä ja kolmen tunnin päästä oli jo herätys aamupalalle.

Viimeinkin hotellissa! Saimme kolmen hengen huoneen, joten koirillekin oli oma sänky. Kuvassa Pia, sängyllä Lina ja lattialla Simo.

Näyttely pidettiin paikallisen koulun pihassa. Kiinanharjakoiria oli ilmoitettu yhteensä 17, paikalla oli lauantaina 13 ja sunnuntaina 14. Junnunarttuja oli molempina päivinä kolme.

Matkalla autolta näyttelypaikalle: Lina ylhäällä, pojat alhaalla

Turkki kuntoon ennen kehää

Lauantaina harjakoirat arvosteli Sara Nordin, joka kaappasi Linan pöydältä syliinsä, kun pikkuneiti meinasi hieman jännittää. "Sylihoidon" jälkeen Lina olikin paljon rennompi. Laatuarvosteluksi tuli EH ja sijoituimme kolmanneksi.



Feminen bitch, good size + proportion, very sweet expression, good eye + ear, normal angulation, need to fill out in ribcage, good bone + feet, coat is still too wooly but correct coat is coming, moves a bit closed behind + loose in front, very steady mover from side, sweet temperament.



Onneksi edes toisella meistä oli tukka hyvin...

Hengasimme näyttelypaikalla koko päivän ryhmäkehiä odotellen, joten juuri muuta ei lauantaina ehtinytkään eikä koiria toisaalta olisi voinut kovin pitkään pitää hotellihuoneessa keskenään. Sunnuntaina tuomariksi vaihtui Heather Lamont. Lina esiintyi nyt maassa paremmin, mutta pöydällä peruutteli, kun tuomari yritti koskea ja tämähän näkyi myös arvostelussa. Samaten turkin laadusta tuli jälleen maininta. Laatuarvostelu ja sijoitus eivät parantuneet yhtään lauantaista eli meille jälleen EH ja kolmas sija.

Sunnuntaina kasattiin teltta, jotta koirat saisivat auringonsuojaa

Small. Happy on the ground, but very apprehensive on the table. Good head & ears. Nice enough outline. Coat not of desired texture.



Taas odoteltiin ryhmäkehät ja sen jälkeen sai kotimatka alkaa. Laiva kohti Helsinkiä lähti 19.30 ja jälleen koirat matkustivat autossa laivamatkan ajan. Takaisin Tampereella olimme puolenyön maissa ja siinä vaiheessa sekä koira että omistaja olivat aivan valmiita nukkumaan.

Lina ihmettelee EH-ruusuketta

Vaikka Tallinnan reissu ei näyttelyiden suhteen mennyt niin hyvin kuin olisi voinut toivoa (tokihan menimme hakemaan niitä junnusertejä), oli reissu muuten oikein onnistunut ja melkoinen kokemus yllättävine hotellinvaihdoksineen. Junnusertien perässä tuskin enää lähdetään Viroon tai muuallekaan, mutta en usko, että tämä kuitenkaan oli viimeinen koiranäyttelymme ulkomailla. Tiedä mihin sitä vielä eksyy...