perjantaina, marraskuuta 23, 2012

Yhden startin kisa

Keskiviikkona kisasin Nelen kanssa TamSKin yhden startin iltakisoissa. Minikakkosia oli paikalla 13 ja Nelen kanssa lähdin radalle kolmanneksi viimeisenä. Rata oli mukavan yksinkertainen, joka ei parin kuukauden kisatauon jälkeen haitannut yhtään.

Kaikki meni hyvin, kunnes vastaan tuli kepit. Nele aloitti kepit hienosti oikein, mutta jätti viimeisen välin pujottelematta ja ennen kuin ehdin kunnolla ajatella asiaa, olimme jo edenneet radalla ja Nele hyppäsi seuraavaksi tulleen pituuden. Näin ollen meille tällä kertaa hylätty.



Keinulla Nele tuntui hämmentyvän, kun toistin keinu-käskyn hieman tiukempaan sävyyn kesken suorituksen. Huh, koskahan sitä oppisi luottamaan koiraansa ja jättäisi nämä ihmeelliset varmistelut, joita ei käytä treeneissäkään, kisatilanteesta pois. Tosin kepeillä olisi pitänyt varmistella eikä missään nimessä kiirehtiä lopussa... Olen kuitenkin tosi tyytyväinen meidän suoritukseen ja nyt ainakin tietää, että keppien estevarmuus pitää ottaa harjoitteluun.

tiistaina, marraskuuta 20, 2012

Eläinlääkärissä

Vein perjantaina koko lauman Hakametsään eläinlääkäriin. Alun perin olin varannut ajan vain Javalle ja Nelelle, mutta paikan päällä päätinkin kysyä mahtuisiko Lina vielä mukaan.

Eläinlääkärinä meillä oli Sanna Elfving eli olin varannut koirille ajan silmätarkistukseen. Ensimmäisenä pöydälle pääsi Nele, joka sai terveen paperit kommentilla "harvinaiset hyvät harjakoiraksi". Ja tietysti tämä kaikki tehtiin virallisesti, jotta tulos tulee myös KoiraNettiin.

Seuraavaksi tarkastukseen pääsi Java - päivän jännittävin hetki! Javan silmien tilanne oli onneksi ennallaan: lasiaisen rappeuma molemmissa silmissä ja hieman lasiaisvuotoa toisessa. Linssit olivat paikoillaan. Elfvingin mukaan Javan näkökyky saattaa olla paikoitellen hieman samentunut ja tästä syystä koira voi käännellä päätään, kun yrittää nähdä paremmin. Pääasiassa Java näkee hyvin (esim. namien nappaaminen ilmasta sujuu), mutta toisaalta on ollut tilanteita, joissa on tullut mietittyä, ettei Java taida nähdä sittenkään ihan niin hyvin kuin muut koirat. Silmien lisäksi katsottiin myös Javan polvet. Sillon tällöin Javan liikkuminen saa minut epäilemään polvien tilannetta, joten halusin saada varmistuksen niiden tilanteesta. Ja ihan turhaan olin ollut huolissani: Javan polvissa ei tuntunut mitään erikoista. Melkein voisi todeta niiden olevan "0/0".

Lina pääsi myös polvitarkistukseen. Välillä Linankin liikkuminen on ollut hieman epäilyttävää ja nyt kun aloitellaan agilitya, halusin tietää mikä Linan polvien tilanne on. Periaatteessa vastustan kaikkea epävirallisuutta silloin, kun tulokset voidaan ottaa virallisesti (niin paljon on kuullut kaikenlaisesta salailusta koirapiireissä), mutta koska tarkistukseen päästiin aivan spontaanisti, en ehtinyt kysellä kasvattajan mielipidettä asiasta ja näin ollen Linan tarkistus tehtiin ilman virallisia papereita. Polvissa ei ollut mitään vikaa ja hyvin todennäköisesti Lina olisi saanut tuloksen 0/0. Luulen, että Javan ja Linan satunnaiset liikkumisongelmat ovat johtuneet niinkin luonnollisesta syystä kuin kivestä anturassa, oksasta turkissa, jne.

Maanantai-iltana vein Javan vielä silmänpaineiden mittaukseen. Java on hieronut silmiään enemmän iltaisin ja tarkoituksena oli selvittää nouseeko silmänpaine ennen iltatipan laittamista. Silmänpaine oli molemmissa silmissä 12 (viitearvoista ei tietoa) eli ihan hyvä ja hoitaja lupasi varmistaa vielä eläinlääkäriltä onko tilanne ok. Tänään sain tekstiviestin, että jatketaan Javan hoitoa kuten ennenkin eikä painetipan antamiseen tarvitse tehdä muutoksia (yhä kaksi kertaa päivässä).

Omistajalle mielenrauha maksoi tällä kertaa 253,51 euroa.

maanantaina, marraskuuta 19, 2012

Ohjaustekniikkaa Linalle

Eilen oli Linan agilityharjoitusten toinen kerta. Tällä kertaa olin suunnitellut ohjelmaksi tällaista:
  • valssi
  • sokkari
  • keinu
  • rengas
  • pituus
  • kontaktit
Taas Tallilla oli ollut tokoilijoita, joten esteet piti keräillä hallin reunoilta. Nyt löytyi harjoituskontaktikin, mutta aika meni niin vauhdilla, että kontaktit jäivät tekemättä. Enkä ole muka ehtinyt harjoitella niitä Linan kanssa kotonakaan... Aloitettiin harjoittelu ohjaustekniikoilla. Rata näytti kaikessa yksinkertaisuudessaan tältä:


Alun valssi (esteet 1-3) oli suoraan Juha Ruokosen koulutuksesta eli kyseessä oli oikeastaan ennakoiva valssi. Ensimmäistä kertaa tein Linan kanssa tällaisen harjoituksen ja otettiin rata taas pienissä osissa. Aluksi otettiin pari kertaa vain putki ja hyppy - palkka hypyn 2 takana. Sen jälkeen palkka putken (3) viereen, jotta sai kääntymisen ja valssin mukaan. Aluksi Linalla meinasi kääntyminen valua helposti pitkäksi. Ideana oli, että rata jatkuisi pituuden jälkeen oikealle, joten putken jälkeen tein sokkarin. Pitää myöhemmin harjoitella sokkaria myös hypyillä, kunhan Linan estevarmuus paranee. En muista teimmekö pituutta pentuagilityssa, joten otettiin se ensin yhdellä osalla. Linalla ei ollut siinä mitään ongelmaa, joten otettiin myös toinen osa mukaan. Tehtiin lopuksi koko rata ja Lina suoriutui siitä todella hienosti.

Keinuun ei otettu mitään muutosta viime kertaan verrattuna, vaan aloitettiin paikalla pysyvästä keinusta ja jatkettiin sitten hyvin pienellä heilahduksella. Tällä kertaa Lina epäröi vain kerran, muuten meni oikein reippaasti keinun alas. Lopuksi Lina sai tehdä vielä alhaalle laskettua rengasta. Muistaakseni teimme alkeisrengasta pentuagilityssa eikä Lina yhtään epäröinyt hypätä renkaan läpi. Seuraaviin rengasharjoituksiin voisin ottaa naksuttimen mukaan, jotta oikean suorituksen merkkaaminen olisi selkeämpää.

Java pääsi tekemään rataa kepon ohjauksessa ja Nelen kanssa otin keinua ensin maksipöydän päältä ja sen jälkeen kokonaisena, sillä keskiviikkona olisi tiedossa kisaamista yhden radan verran. Keinu meni Neleltä hyvin ja olen ihan luottavaisena kisojen suhteen (onneksi on lahjakortteja).

tiistaina, marraskuuta 13, 2012

Lina aloittaa agilityn

Seuraavaksi olisi tavoitteena ottaa treenipäiväkirjamaisempi ote tähän blogin kirjoittamiseen ja raportoida Linan edistymisestä agilityn alkeisharjoituksissa. Olen nimittäin viimein päättänyt opettaa Linalle loputkin agilityesteet (osa käytiin läpi pentuagilityssa), jotta joskus pääsisimme harrastuksessa eteenpäin ja mahdollisesti treeniryhmäänkin. Säännölliset harjoitukset varmistaakseni päätin rekrytoida kepon mukaan harjoittelemaan samoja asioita Javan kanssa. Eikä Nelekään jää yksin kotiin, vaan tämä on loistava tilaisuus ottaa välillä helpotettua keinua ja esimerkiksi erilaisia keppikulmia.

Ensimmäiset treenit olivat viime sunnuntaina ja etukäteen olin suunnitellut aiheeksi:
  • hyppy-putki-sarja
  • keinu
  • kontaktit
  • takaakierto
Tallilla oli ollut tokoilijoita, joten kontaktit jäivät välistä, kun puomi oli purettu ja A lojui aidan vieressä. Harjoituskontaktikaan ei osunut silmiin. Käytännössä en olisi vielä edes tehnyt kokonaista estettä Linan kanssa, vaan harjoitellut 2on2off-asentoa. Pitänee tehdä vähän kotitreeniä tässä välissä...


Aloitettiin kolmella hypyllä ja putkella, jotka kaikki olivat loivassa kaaressa. Ideana oli tutustuttaa Linaa erilaisiin hyppyvariaatioihin kuin pelkkään suoraan. Lina oli kuin liukas pieni saippua, joka karkaili namialustalle milloin mistäkin kulmasta. Mutta eiköhän neidille tule vielä malttia, kun ymmärtää, ettei sitä namia tule ennen kuin on tehty töitä. :) Koko sarjaa en tehnyt Linan kanssa, vaan aluksi otettiin hyppyjä osissa ja lopuksi putki erikseen. Myös Java ja Nele pääsivät tekemään tämän harjoituksen. Nele teki tyylilleen tasaisen suorituksen, Java oli kovasti vieraskorea eikä testannut hampaitaan kepoon. Ulkopuolelta katsoessa kuitenkin huomaa miten vahvasti aiempi kädestä palkkaaminen on vaikuttanut Javaan: eteneminen ei ole niin itsenäistä kuin muilla koirilla, vaan Java herkästi kääntyy kohti ohjaajaa.

Rohkeasti otin ensimmäiselle kerralle mukaan jo keinuharjoitukset, koska ennemmin tai myöhemmin sen harjoittelu on pakko kuitenkin aloittaa. Linan kanssa aion edetä samalla tyylillä, jolla sain keinukammoisen Nelen viimein suorittamaan keinun. Kiilattiin siis maksipöytä keinun alle ja Lina sai kävellä keinun alas maahan (ja kiipesi sieltä sitten takaisin ylöskin). Sitten lisättiin pieni liike. Alku meni hyvin, mutta pieni epävarmuus selvästi hiipi Linan mieleen ja lopussa yritti väistää keinun sivusta. Päätettiin harjoitus onnistuneeseen suoritukseen ja täytyy ehdottomasti muistaa seuraavilla kerroilla, ettei missään nimessä vaikeuta keinua liian nopeasti! Jatketaan pienellä liikkeellä niin kauan, että Lina on keinulla aivan luontevasti. Java ja Nele tekivät keinun maksipöydän päältä, ei mitään ongelmia kummallakaan.

Lopuksi Java ja Lina pääsivät tekemään takaakiertoja. Javalle ne ovat tuttu juttu ja Linankin kanssa tein alkuvuodesta kotona maljakon kierto-harjoituksia. Pientä hakemista kiertämisessä oli, mutta selvästi Linalle oli jotain jäänyt muistiin aiemmista harjoituksista. Keskittyminen vain välillä katosi ja voisi hyvin tehdä tätäkin treeniä taas kotona. Kaiken kaikkiaan nämä ekat treenit menivät oikein hyvin ja seuraavan kerran aiheetkin ovat jo odottamassa treenivihossa.

maanantaina, marraskuuta 12, 2012

Lahdesjärven rannalla

Perjantaina oli pitkästä aikaa erinomainen ulkoiluilma, josta tietenkin piti ottaa kaikki irti. Onneksi saimme seuraa Rusina-villakoirasta omistajansa kanssa.


Olemme nähneet Rusinaa nyt useammin sekä lenkeillä että agilitytreeneissä ja aluksi koirieni oli aina pakko aloittaa haukkumalla, koska täysin musta koira taisi jotenkin hämmentää niitä. Lenkeillä koirat kulkivat kuitenkin yhdessä ihan nätisti - eivät ottaneet kontaktia, mutta eivät rähisseetkään keskenään. Pikkuhiljaa omani ovat lämmenneet Rusinalle ja nyt varsinkin Nele on jo hyväksynyt Rusinan tutuksi koiraksi. Perjantaina lenkille lähtiessä tapahtui sekin ihme, ettei Java enää Rusinan nähtyään haukkunut, vaan pikkuisen jopa heilutti häntäänsä!

Nelen väistöliike

Nele edellä, Rusina perässä ja Lina takana


Lenkkeilimme Hallilan metsäpolkuja Lahdesjärven rantaan ja seurailimme rantaa mökkitielle, josta päästiinkin takaisin kotiin. Metsäpolut olivat sopivasti jäässä ja rannalla saimme nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Hieman tuli harmiteltua, ettei mukaan tullut eväitä.

Matkalla piti ylittää pieni puro

Rannassa Lina innostui kiipeilemään veneen päällä, joka johti siihen, että Lina liukui venettä pitkin rantaveteen ja jään päälle, joka yllättäen kestikin Linan painon! Tässä vaiheessa itselleni tuli kiire houkutella Lina luokseni ennen suurempaa pelastusoperaatiota. Olin testannut jään "kantavuutta" heti, kun tulimme rantaan enkä uskonut, että se kestäisi koiria. Pitäisi kuitenkin muistaa koirien kanssa olla aina varovainen jäätyneiden vesistöjen lähellä, nopeastihan koirat ehtivät jäälle ja omanikin ovat sen verran kevyitä, ettei ohutkaan jää välttämättä hajoa alta ihan heti.

Hetki ennen liukumäkeä

Lopuksi on vielä aivan pakko hehkuttaa näitä uusia lenkkimaastoja! Metsäpolut ovat lähes kivenheiton päässä kotoa ja toisaalta valaistuja puisto- ja metsäteitä löytyy aivan läheltä. Enkä ole vielä edes ehtinyt tutkia koirien kanssa kaikkia mahdollisia reittejä, esimerkiksi Hervantaan olisi tarkoitus kävellä joku päivä kahville. ;)

perjantaina, marraskuuta 09, 2012

Bon appétit

Yksi tämän vuoden tavoitteista oli uudistaa koirien ruokavaliota. Alkuvuonna projekti lähti ihan hyvin käyntiin: keittelin koirille puuroja ja vaihdoin nappulankin viljattomaan. Viljaton nappula kuitenkin osoittautui ihan liian kalliiksi olemattomille rahoilleni, joten palattiin parin-kolmen pussin jälkeen takaisin tuttuun Golden Eagleen. Kevään ja kesän kiireissä puuron keittelyt jäivät unohduksiin ja koirat ovat pitkään olleet täysin nappularuokinnalla. Öljyjen antamisen säännöllisyydestä ei ole ollut tietoakaan alkuvuoden jälkeen - ei niin hyvä asia turkkikoiran kanssa.

Tällä viikolla päätin tsempata ja tein koirille annoksen puuroa. Puuroon tuli hirssiä vajaa 1 dl, kaurahiutaleita 1,5 dl, riisiä 3 dl ja pussi vihannessekoitusta. Lihana koirat ovat nyt saaneet Maukas-sarjan kalkkunan jauhelihaa. Puuroa ja lihaa olen antanut suhteessa 50-50. Oikeiden määrien laskemiseksi koirat pääsivät käymään vaa'alla: Java 3,8 kg, Nele 4,9 kg ja Lina 4,6 kg. Ensi viikolla käyn koirien kanssa eläinlääkärissä, joten tarvitsee punnita koko porukka silloin uudelleen.


Koska Linan turkki on melko kuivan oloinen ja näköinen, olen viimein tsempannut myös öljyn antamisen kanssa. Öljynä on tällä hetkellä Fullolifen turskanmaksaöljy. Nappulamerkkinä meillä on nyt Kodin Terrassa ostettu Nero Tehovoima, jonka 15 kilon säkin sai puolet halvemmalla kuin Golden Eaglen. Tähän mennessä ko. nappulamerkki on vaikuttanut ihan hyvältä.

Koirien ruokintaan liittyy myös yksi ikävämpi juttu. Olin jo pidempään ihmetellyt miksi Lina on kovin vaisu eikä yhtään niin puuhakas kuin vuoden ikäisen koiran voisi olettaa olevan. Lenkeilläkin Lina seurasi tiiviisti perässäni eikä yhtään innostunut juoksemaan. Ensimmäisenä syyn Linan passiivisuuteen kertoi Tampereen ryhmänäyttelyn tuomari, sen jälkeen Hakametsän eläinlääkäri ja lopulta kaveritkin kuittailivat aiheesta. Lina-parka oli ihan liian laiha! Ei mikään ihme, ettei toinen jaksanut liikkua, kun ei ole energiaa. Näin ollen selityksen sai myös Linan ruokavarkaudet... Koirien lihomisen pelossa olin päättänyt näännyttää omani nälkään ja voin kertoa, että asia on harmittanut paljon. Koskaan ei saisi tuijottaa tiukasti tiettyä ruokamäärää, vaan kokeilla koiran kyljistä onko koira saanut ruokaa sopivasti, liian paljon vai liian vähän ja säätää ruokintaa sen mukaan.

Kun viimein tajusin tämän asian, nostin heti Linan nappulamäärää. Muutoksen on nyt huomannut Linassa selvästi ja takaisin on tullut se ihana pikku-riiviö! Sisällä Lina leikkii sekä Javan että Nelen kanssa, suorittaa puuhakkaana eri kohteiden kaivamista (välillä ei-niin-sallittuihin kohteisiin kuten sohvaan, mutta tämäkin Linan oma hassu tapa oli pitkään poissa) ja ulkona kulkee häntä pystyssä. Toki vieläkin Lina välillä ulkona kulkee takanani (kuten Javakin), mutta pääasiassa juoksee metsäpoluilla edessäni ja hihnalenkeilläkin liikkuu reippaammin.

Ylipäänsä Hallilaan muuton myötä koirat liikkuvat paljon enemmän ja tarkkana saakin olla, etten taas onnistu laihduttamaan koiriani liikaa. En vähentele nameja ollenkaan päivän ruoka-annoksista ja nappuloissakin pitäisi nyt olla Golden Eaglea enemmän energiaa. Sinänsä on harmi, että tämä laihtumisongelma tuntuu koskevan vain koiria eikä niinkään omistajaa. :) 

tiistaina, marraskuuta 06, 2012

Valsseja

Viime sunnuntaina olin Nelen kanssa Tappien järjestämässä Juha Ruokosen agilitykoulutuksessa SDP:llä. Olen aiemmin ollut Juhan koulutettavana Javan kanssa ja tykkäsin paljon koulutuksesta. Olikin mukava palautella silloin kuultuja asioita uudestaan mieleen. Olin Nelen kanssa möllit-kakkoset ryhmässä, jossa oli yhteensä kuusi koirakkoa. Jokaiselle koiralle oli aikaa 20 minuuttia ja teimme rataa kahdessa osassa (2 x 10 min). Rata näytti tältä:


Ensimmäisellä vuorolla tein Nelen kanssa radan esteelle 10 asti. Ja senkin kolmessa pätkässä eli esteet 1-3, 3-6 ja 8-10. Ensimmäinen ongelma oli musta mutkaputki eli este numero 1 eikä Nele ollut ainut, joka empi tässä putkeen menoa. Pitäisi tällaisissa tilanteissa vain muistaa saattaa koira kunnolla putkeen, sillä Nele tuli putken sen verran hitaasti, ettei minulla ollut ongelmia ehtiä hypylle 2. Ennakoivaa valssia piti hieman treenailla ja muistaa, ettei jätä koiraa hartialinjansa taakse (vaihda käsi vasta, kun koira tulee maahan hypyn takana!).

Varsinainen valssikaan ei heti sujunut: vaihdoin käden liian nopeasti, olin myöhässä ja liikuin liian pitkälle. Korjailtiin tätä ja otettiin mukaan myös esteen merkkaus (osoita vastakkaisella kädellä kohti koiran ponnistuspaikkaa, ei estettä!). Jostain syystä putket eivät olleet Nelen suosikkeja, vaan myös putki 6 piti ottaa pari kertaa uusiksi. Välistäveto esteillä 9 ja 10 meni jo paremmin, kun vaan muistan olla ajoissa.

Toisella vuorolla aloitettiin juoksemalla suoraan esteet 10-13, sillä aluksi Nele kääntyi oman liikkeeni mukana ennen hyppyä 13. Päällejuoksu toimi hyvin, pitää muistaa se oma hartialinja. Lopussa treenailtiin taas valssia hypyillä 19 ja 20. Piti ottaa mahdollisimman isot askeleet, mutta tuntui, että vauhdissa homma ei ihan toiminut. :) Viimeisenä tehtiin koko rata eli esteet 1-21:



Juhan koulutus oli jälleen oikein hyvä ja 20 minuuttia treeniaikaa Nelelle juuri sopivasti. Nyt vain pitäisi muistaa omissa treeneissäkin koulutuksen opit ja harjoitella valssien ajoituksia.