keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2015

Pentu talossa

Otsikosta huolimatta oma lauma ei ole kasvanut, vaikka viime viikonloppuna ympärillä pyörikin neljä koiraa. Lähdin nimittäin perjantai-iltana pitkästä aikaa maaseudun rauhaan ja koirani pääsivät (mielestään varmasti joutuivat) tutustumaan siskolleni tulleeseen Rinne-pentuun. Rinne on 15-viikkoinen sekarotuinen, josta löytyy ainakin saksanpaimenkoiraa ja suomenlapinkoiraa. Mennään siis aivan eri kokoluokassa kuin omat koirani.




Koirieni suhtautuminen uuteen tulokkaaseen meni juuri kuten oletinkin. Tilannetta rauhoitti se, ettemme olleet omassa kodissa, vaan vanhempieni luona eikä koirien tarvinut olla 24/7 yhdessä. Java ja Nele tekivät pennulle hyvin selväksi, ettei lähelle kannata tulla ja muun ajan käyttäytyivät kuin uutta koiraa ei olisi olemassakaan. Tilda ei oikein tiennyt mitä mieltä olisi: Rinne oli mielenkiintoinen, mutta toisaalta vähän pelottava. Rinne ottikin koiristani eniten kontaktia Tildaan, kun ei heti saanut häätöä kauemmaksi. Pientä leikkiyritelmää oli nähtävissä, joka usein meni sisällä Tildan osalta haukkumiseksi. Ulkona vanhemmat koirat sietivät pentua paremmin ja kävimme parilla pidemmällä metsälenkillä yhdessä (Java tosin joutui jättämään nämä välistä).


Rinne kokeilee onneaan, Nele ei arvosta yritystä



Isot edellä, pieni perässä

sunnuntaina, maaliskuuta 22, 2015

cPL normaali

Sain maanantaina kuulla Javan haimatulehdustestin tuloksen.

"Javan cPL-haimatulehdusarvo oli nyt täysin normaali 87 (normaalia alle 200, 200-400 rajatapaus, yli 400 selkeä haimatulehdus).

Javan haimatulehdus on parantunut, eikä kyseessä ole kroonistunut piilevä muoto. Vältetään jatkossa rasvaisia ruokia ja tiedostetaan että joskus haimatulehdus saattaa elämän myötä uusia (oireina oksentelu, ripulia ja etvatsan kipuilu). Tärkeintä ennaltaehkäisyssä on matalarasvainen ruokavalio.
"

Java voi selvästi paremmin kuin alkuvuodesta, mutta painoa pitäisi saada lisää ja toisaalta lenkkeillessä huomaa, ettei Java jaksa enää samaan tapaan. Ehkä energiaa on vähärasvaisen ruuan takia liian vähän, ehkä ikä painaa jo tassuissa.

torstaina, maaliskuuta 12, 2015

Tildan toipilasaika ohi ja Javan haimakontrolli

Nyt on kulunut kaksi viikkoa Tildan sterilisaatiosta ja sairasloma on ohi! Harmillisesti allekirjoittanut joutuu taas kahdeksan päivän työputkeen, mutta otettiin kaikki ilo irti edes tästä yhdestä vapaapäivästä ilman toipilaita. Tildan haava on parantunut hyvin ja vauhtia on riittänyt välillä vähän liiankin kanssa. Kaikki lenkit ollaan tehty ohjeen mukaisesti hihnassa ja oikeastaan vasta eilen tein kunnolla pidemmän lenkin Javan ja Tildan kanssa. Ihanaa, kun koko tämä sterilisaatioprojekti on nyt ohi ja voidaan keskittyä taas normaaliin elämään.

Kaksi viikkoa leikkauksesta

Myös Java kävi tänään haimatulehduksen kontrollissa ja samalla mahalaukulle tehtiin varjoainekuvaus. En oikein tiennyt mitä odottaa, kun Javan vointi on tuntunut niin vaihtelevalta. Välillä leikkii innoissaan lelulla ja välillä lenkkeily ei kiinnostaisi pätkääkään. Ennen eläinlääkärin tapaamista käytiin taas vaa'alla, joka näytti samaa lukemaa kuin viimeksi: 3,8 kg. Kovin on koiruus laiha... Eläinlääkäri tutki Javan läpi ja totesi kaiken olevan hyvin (ei kuumetta, ei aristanut vatsaa). Java otettiin verinäyte, joka lähetetään Saksaan tutkittavaksi ja siitä selviää tarkemmin mikä on haiman tilanne tällä hetkellä. Tulokset kuulen todennäköisesti alkuviikosta.

"Javalta otettiin vatsaontelosta röntgenkuvat. Mahalaukku normaalikokoinen, suolistossa ei poikkeavaa. Maksan koko normaali. Selkäranka siisti. Java sai varjoainetta suun kautta piirtämään mahalaukun seinämä tarkemmin, mahalaukussa ei todettu poikkeavaa, ei massamaisia muutoksia, paksuuntuma on ollut todennäköisesti mahakatarria."

Sain ohjeeksi jatkaa Antepsin-lääkkeen antamista iltaisin kolmen kuukauden ajan. Ruokavalio pysyy yhä samana eli vähärasvaista ruokaa ja tavoitteena saada Javan paino hieman nousemaan. Katsotaan miten onnistuu, kun työpäivät vain pitenevät entisestään enkä mitenkään pysty nostamaan ruokintakertoja kolmeen päivässä. Muuhun jatkohoitoon eläinlääkäri palaa, kun saa haimatestin tulokset.

Kolme viikkoa ollaan nyt enemmän tai vähemmän vain oltu ja on pakko antaa tunnustusta koirille siitä miten hienosti ne ovat kestäneet. Java on tuntunut olevan tyytyväinen lyhyisiin ulkoiluihin Tildan kanssa ja Tildakin hyväksyi kohtalonsa. Nele joutui ainoana terveenä koirana kaiken tämän sijaiskärsijäksi ja sai myös tyytyä lyhyisiin lenkkeihin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Viime lauantaina kävin Nelen kanssa kahdestaan ulkoilemassa metsässä vajaan parin tunnin ajan ja Nele oli aivan täysin poikki reissun jälkeen. Huomaa, että toipilasajalla on ollut vaikutuksensa koirien kuntoon ja Nelen kohdalla myös painoon (voisikohan ylimääräiset siirtää Javalle).

Taluttaja ja koira kuin kaksi marjaa


Yksinolojen suhteen pelkäsin koirien haukkuvan ylimääräistä energiaansa pitkien poissaolojeni ajan, mutta ihmeen hyvin näistäkin ollaan selvitty. Java nukkuu nykyisin makuuhuoneessa suljetun oven takana, sillä Tilda (kuten aikanaan Linakin) alkaa herkästi kiusaamaan Javaa murisemalla ja haukkumalla, jotta saisi Javan siirtymään pois paikaltaan. Ja Java antaa periksi, joka entisestään lisää Tildan intoa kiusata Javaa. Nelelle ei Tilda (eikä aikanaan Linakaan) tee tätä, sillä Nele ei anna komennella itseään, vaan antaa äkäisen palautteen nuoremmalleen. Javan siirtyminen makuuhuoneeseen on hillinnyt Tildankin haukkumista, mutta selvästi nauhoituksissa huomaa, että jossain vaiheessa pikkukoira vain kyllästyy yksinolemiseen ja haluaisi jotain tekemistä. Onhan se yhdeksän-kymmenen tuntia liikaa kenelle tahansa, mutta vielä pitäisi koirien ja itseni kestää kuukauden päivät. Sen jälkeen toivottavasti työpäivieni pituus lyhenee, vaikka sesonki käynnistyykin täydellä teholla.

Tänään vihdoinkin metsälenkki ilman talutushihnoja

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2015

Tilda steriloitiin

Viime keskiviikkona vein Tildan sterilisaatioon. Tämä toimenpide on ollut suunnitelmissa jo Tildan lokakuisista juoksuista asti ja eläinlääkäriaikakin varattiin reilu kuukausi sitten.

Sterilisaatio tehtiin tähystyksenä Animagissa ja pyysin, että he samalla vilkaisevat myös Tildan tassun tilannetta. Tassu oli pientä turvotusta lukuun ottamatta kunnossa ja ohjeeksi sain syöttää aiemmin määrätyn antibioottikuurin loppuun. Tilda vietti eläinlääkärissä yhteensä kolmisen tuntia ennen kuin sain soiton hakea pikkuneiti kotiin.


Olen kuullut tähystysmenetelmästä paljon hyvää ja halusin kokeilla sitä nyt Tildan kanssa, varsinkin kun en itse juurikaan olisi vahtimassa koiria kotona toipilasaikana. Sterilisaatio meni Tildan osalta kaikin puolin hyvin eikä kohdussa tai munasarjoissa todettu mitään poikkeavaa. Haavat suljettiin sulavalla tikillä ja 7-10 päivää täytyy käyttää kauluria. Kipulääkettä tuli antaa vain 2-3 päivää, tosin itse annoin neljä päivää. Lenkkeily on parin viikon ajan rauhallista hihnakävelyä, sen jälkeen voinee palata takaisin normaaliin.

Haavat leikkauspäivänä


Keskiviikkoillan Tilda vain nukkui. En edes yrittänyt viedä pikkuneitiä ulos asioilleen, kun vaikutti sen verran väsyneeltä. Ulos mentiin vasta torstaiaamuna ja silloin Tilda onneksi kävikin heti pissalla. Aluksi lenkit olivat lyhyitä käyntejä kerrostalon takapihalla ja pieni lenkki edestakaisin läheiselle tielle, mutta pikkuhiljaa matka piteni lähistön lyhyisiin ympyrälenkkeihin. Ulkona Tilda menee välillä vähän liiankin reippaasti, mutta tätä se on ollut jokaisen koiran kanssa sterilisaation jälkeen: minä yritän hidastaa ja koira kiskoo innolla eteenpäin. Pitkät työpäivät ovat varmistaneet sen, että myös Java ja Nele ovat joutuneet tyytymään paljon normaalia lyhyempiin lenkkeihin. Toisaalta äitini saapui perjantaina vahtimaan koiria viiden päivän ajaksi, joten yksin koirat eivät ole joutuneet olemaan. Tämä järjestely mahdollisti Javan ruokkimisen kolme kertaa päivässä sopivilla aikaväleillä ja on harmillista, etten itse pysty nyt millään toteuttamaan samaa (pitäisi olla ruokinta-automaatti, joka napsahtaisi päälle tiettynä kellonaikana).

Kyljistä leikattiin karvat pois isolta alueelta

Kolme päivää leikkauksesta

Nyt sterilisaatiosta on viikko. Haavat ovat parantuneet hyvin ja kaulurin ajattelin jättää pois perjantai-iltana. Oli aivan itsestäänselvyys steriloida Tilda heti, kun mahdollista ja kävi erittäin hyvä tuuri, että se mahdollisuus tarjoutui näin pian! Nyt kesä ja koko loppuelämä voidaan viettää ilman minkäänlaisia juoksumurheita. Olen aina ollut sitä mieltä, että jalostukseen käyttämättömät koirat pitäisi leikkauttaa ja Linan kohtalo vain vahvisti mielipidettäni entisestään. Liian pitkään tuli silloin laitettua asioita juoksujen alkamisen tai loppumisen tai välikauden piikkiin. Enää en tee sitä virhettä yhdenkään koiran kanssa.

Viikko leikkauksesta

Tähystyssterilisaatio Animagissa maksoi 603 euroa, puolet enemmän kuin Nelen perinteinen sterilisaatio Hakametsässä vuonna 2009.