Nokian agilitykisat

Tänään kisattiin Nelen kanssa kahden agilityradan verran Nokialla, NPKH:n kentällä. Molemmat radat olivat ihan mukavia, eivät liian helppoja, mutta eivät mitään ylitsepääsemättömän vaikeitakaan. Kummallakaan radalla ei ollut rengasta, mutta keinu sen sijaan löytyi... Java ja Lina pääsivät mukaan turistikoiriksi ja saivat nukkua päiväuniaan autossa.

Ensimmäisen radan ratapiirros löytyy täältä. Alku lähti hyvin, tosin hypyn kolme jälkeinen kaarros oli Nelellä turhan pitkä. Keinulle Nele tuli kovaa vauhtia ja hetken taas vaikutti, ettei Nele aio jarruttaa ollenkaan enkä itsekään ehtinyt edelle hidastamaan Neleä. Tultiinkin vähän liian nopeasti ja oli siinä ja siinä, ettei keinusta tullut pientä lentokeinua. Kepeille tultiin vauhdikkaasti putkesta ja tässä Nele olisi luultavasti tarvinut voimakkaamman käskytyksen, että olisi osannut hakea kepit heti oikein. Nyt Nele aloitti väärin, toisella korjauksella meni yhden välin ohi ja kolmannella korjauksella lopetti pujottelun liian aikaisin. Loppuhypyillä teki taas vähän turhan laajoja kaarroksia ja lisäksi Nele meinasi juuri ennen viimeistä hyppyä käydä tervehtimässä ratatyöntekijää. Saatiin tästä radasta tulos: 10 ratavirhettä kepeiltä ja korjailujen takia yliaikaa 6,46 sekuntia. Ihan viimeisiä ei tuloksissa oltu, mutta loppupäässä kuitenkin.



Toisen radan ratapiirros on myös täällä. Jälleen kerran alku lähti hyvin, mutta kepeillä Nele lopetti taas liian aikaisin ja jätti viimeisen välin pujottelematta. Ehkäpä keppien takana ollut putki houkutteli liikaa... Kuitenkin kaikki meni suht hyvin, kunnes vastaan tuli mikäpä muu kuin keinu. Ensimmäisen radan lähestulkoon lentukeinun jälkeen Nele oli selvästi sitä mieltä, että keinu on kamala este. Kerran tuli keinun puoleenväliin, mutta hyppäsi sivusta pois. Kun keinu ei sujunut ollenkaan, lähdettiin vain jatkamaan radalla ja näin ollen tästä hylätty. Loppurata meni tosi kivasti, mutta oma fiilis meni täysin keinusähläyksessä. Radan jälkeen tuli kommenttia, että Nele olisi vain pitänyt laittaa keinulle, jotta huomaisi, ettei siinä ole mitään pelättävää. Tämä olisi kyllä ollut järkevää, mutta radan aikana asia ei ehtinyt tulla mieleen.



Positiivista on ehdottomasti se, että Nele menee molemmille radoilla vauhdilla, lukee hyvin ohjausta ja ohjaajakin on tällä kertaa hieman paremmin kartalla missä mennään. Erityisen tyytyväinen olen takaaleikkauksiin, jotka joskus tuottivat hankaluuksia. Nyt olen joutunut takaaleikkauksilla pelastamaan sitä tilannetta, kun Nele onkin ollut ennakoitua nopeampi. :) Lisää harjoitusta sen sijaan kaipaa yhä vieläkin kepit, tosin paljon on parannusta tullut entiseen, kun Nele kuitenkin pujottelee vauhdikkaasti. Nyt pitää vain treenata tilanteita, joissa keppien takana on jokin huokutteleva este, kuten putki tai A. Keinun suhteen toivon, että Nele maanantaina menisi reippaasti TamSKin keinun eikä tämän päivän keinusähläyksestä taas tulisi elämää suurempaa ongelmaa. Jotain pitää kuitenkin keksiä keinun liian vauhdikkaan lähestymisen suhteen, ettei Nele vielä tee ihan oikeaa lentokeinua.

Kisakausi alkaa tältä vuodelta pikkuhiljaa osaltamme päättyä ja laskin, että Nelelle voisi olla enää kaksi starttia loppuvuonna, jotka molemmat ovat oman seuran kisoja.