Silmätippoja ja puolikas kyytabletti

Viime viikolla sain Hakametsästä puhelun, että silmälääkäri oli päättänyt määrätä Javalle silmänpainetta alentavat silmätipat oikeaan silmään. Aiemmassa postauksessa kerroin, että oikea silmä olisi ollut ok, mutta näköjään siinä painelukema oli sittenkin hieman viitearvoja korkeampi. Resepti tuli postissa kotiin ja tänä maanantaina poikkesin läheisessä apteekissa hakemassa tipat. Apteekissa valitsin reseptistä poiketen rinnakkaislääkkeen ja sain silmätipat hieman halvemmalla (pullo maksoi 10,40e).

Ohjeen mukaisesti Javalle laitetaan yksi tippa kahdesti vuorokaudessa oikeaan silmään. Aloitin laittamisen tiistaina ja nätisti Java antaa tipan laittaa, vaikka ei varmaan suuremmin nauti tilanteesta. Huomenna olisi tarkoitus soittaa meille taas ensi viikolle silmänpaineiden kontrolliaika, koska viikon päästä tippojen aloituksesta paineet pitää mittauttaa.

Ja jotta tämä ei olisi tässä, on Javan terveys muutenkin viime aikoina vaivannut päätä. Viime torstaina pesin Javan ja trimmasin sen naaman kuten monta kertaa aiemminkin. Illalla huomasin, että toinen Javan suupielistä oli turvonnut ja Java joutuikin nukkumaan yönsä pitkästä aikaa kauluri päässä, jottei raapisi itseään. Aamulla turvotus oli laskenut ja päivän aikana suupieli palautui normaaliksi. Kunnes taas perjantai-iltapäivänä huomasin, että toinenkin suupieli on alkanut turvota ja että aiemmin turvonnut alkoi taas oireilla. Tässä vaiheessa päätin kysellä apua eläinlääkäristä ja soitin Hakametsään.

Ohjeeksi annettiin raapimisen estäminen kaulurilla, turvotusalueen pyyhkiminen puhdistusaineella ja puolikas kyytabletti (ensin sanoivat, että kokonainen, mutta päädyttiin sitten puolikkaaseen, kun itse epäilin annostusta Javan kokoiselle). Onneksi autossa oli yhä viime kesänä ostettuja kyytabletteja! Illan aikana turvotus hiljalleen laski eikä ole enää palannut. Jotenkin hyvin mystinen juttu ja loogista olisi, että reaktio olisi jotenkin liittynyt kuonon trimmaamiseen. Ihmeellistä vain, ettei siitä koskaan aiemmin ole tullut mitään tällaista.

Eilen tarkemman tarkistelun kohteeksi joutuivat Javan korvat. Synttäriensä kunniaksi Java sai korvien, silmien ja hampaiden puhdistuksen eikä varmasti tykännyt yhdestäkään toimenpiteestä. Toisaalta myös Nele joutui samaisen puhdistusoperaation uhriksi... Javan korvia puhdistaessa huomasin molemmissa korvanlehdissä jotain ylimääräistä. Ensin luulin, että se on jotain eritettä, mutta nyt vaikuttaa, että se olikin rupea tai muuta vastaavaa? Voi olla, että tämä liittyy tuohon yllämainittuun suupielten turpoamiseen, mutta en ole nähnyt Javan missään vaiheessa rapsuttavan molempia korviaan niin intensiivisesti, että iho olisi voinut mennä rikki.

Täytyy nyt seurailla Javan korvia ja tarvittaessa voin kysyä asiasta Hakametsässä, kun mennään silmänpaineiden mittaukseen. On jotenkin hämmentävää, että Javalla on viime aikoina ollut näin paljon kaikenlaisia terveysongelmia, mutta niin kai se on, että vanhuus ei tule yksin.