Seuraavaksi hieman koulutusjuttuja. Sain jo jokin aika sitten luettua Emma Parsonsin Ääni rauhoittaa-kirjan. Ihan mielenkiintoinen, tosin kirjoittaja on amerikkalainen, joten tyyli oli sen mukainen ja lisäksi suomennoksessa oli ärsyttävän paljon kirjoitusvirheitä. Mitään huikaisevaa ahaa-elämystä en kirjasta saanut, sillä paljon oli sellaisen toistoa, jonka jo etukäteen tiesin.
Aiemmin listailin peruskäskyjä, jotka koiran kuin koiran tulisi Parsonsin mukaan hallita. Varsinkin Javalla suurin osa näistä käskyistä on jo hyvin hallussa ja Nelekin pärjää kohtuullisesti, mutta molempien kanssa tekisi hyvää harjoitella etäisyyttä ja kestoa. Lisäksi minun pitäisi nyt lopettaa koirien nimen jatkuva hokeminen ja opettaa koirille, että kun kuulevat nimensä KERRAN, siihen pitää reagoida. Olen myös muistuttanut vierailijoita koirien huomioimattomuudesta ja ihan hyvin tämä on mennytkin. Melkoisia hyppypomppuja koirat ovat yhä, mutta jos pikkuhiljaa tottuisivat siihen, että tulevat perässäni olohuoneeseen odottelemaan.
Kevythäkki muutti auton takaluukusta olohuoneen lattialle, jotta voisin opettaa koirille häkki-käskyn. Voisi helpottaa tätä elämää, kun koirat menisivät vapaaehtoisesti häkkiin käskyn kuultuaan sen sijaan, että joudun nostamaan ne sinne tai muuten tunkemaan oviaukosta.
Noutoa olen opettanut molemmille koirille. Ollaan vasta tosi alkeissa eikä edes käytetä oikeaa noutokapulaa vaan narulelusta tuunattua versiota. Java ottaa kapulan jo suuhunsa ja nostaa sen ylös, nyt pitäisi vain pidentää kestoa ja lisätä käsky mukaan. Nele ei vielä nosta kapulaa, mutta ollaan kuitenkin päästy siihen, että koskee kapulaan jo suullaan. Ja aina vähän väliä tassuillaan, koska Nelen mielestä kaikkea ja kaikkia on käpälöitävä. Mutta ei huono alku kuitenkaan, tästä on hyvä jatkaa. Myös käden koskeminen pitäisi ottaa harjoituslistalle, mutta tähän mennessä se on vielä jäänyt.
Seuraavaksi pitäisi alkaa naksuttimen kanssa oikeasti tositoimiin tämän sisällä harjoittelun lisäksi. Tavoitteena olisi opettaa molemmat koirat ohittamaan nätisti ja HILJAA. Lisäksi ajattelin tehdä taas yhden (luultavasti epätoivoisen) yrityksen Javan lintuinnostusta vastaan ja kokeilla saisinko naksuttimen avulla Javan huomion minuun lintujen sijasta. Käytännössä on pakko yrittää tehdä edes muutama lenkki erikseen koirien kanssa, koska muuten ohitusten harjoitteleminen on niin hankalaa. Javan ja lintujen kanssa voisi aloittaa ihan tästä läheltä, kun puskissa tuntuu jo olevan ihan riittävästi pikkulintuja ja jos asiat etenevät, niin sitten siirtyä pikkuhiljaa metsään. Jokaista lenkkiä en kuitenkaan voi tehdä erikseen vain yhden koiran kanssa, joten muuten jatketaan tätä nykyistä väistötekniikkaa. Tärkeää olisi välttää epäonnistumisia, minkä muut koiranomistajat yrittävät välillä tehdä niin vaikeaksi, ettei todellistakaan.
Helmikuun ajan todennäköisesti mennään vielä vanhojen kuvioiden mukaan, mutta maaliskuussa voisi aloittaa treenaamisen aivan tosissaan. Silloin toukokuussa minulla olisi jo kaksi kauniisti käyttäytyvää koiraa. :P Tosiasiassa aloittaminen on nyt ihan kiinni siitä miten kevät lähtee tästä etenemään, koska -20 pakkasessa on aivan turha treenata mitään muuta kuin lämpimänä pysymistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti