Tavoitteena naksuttelu ja peruskäskyjen hallinta

Sain siskoltani joululahjaksi Koirat-lehden, joka osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että luin sen heti läpi ja laitoin vielä tilaukseenkin. Erityisen kiinnostava juttu lehdessä oli "Räyhäreinot toisille tavoille". Java ja Nele eivät todellakaan ole mitään mestareita toisten koirien ohittamisessa ja ajattelin tänä vuonna viimein tehdä tälle(kin) ongelmalle jotain. Jutussa käytiin läpi Emma Parsonsin ajatuksia ohitustilanteista ja siitä miten niistä saadaan sujuvia.

Yksi kohta jutussa oli "Harjoittele perusvalmiuksia", joita Parsonsin mukaan ovat "katsekontakti, oma nimi, istuminen, makaaminen, seuraaminen, käden tai kosketuskepin koskeminen, paikallaolo, luoksetulo, neljä tassua maassa tervehdittäessä, omalle paikalle meneminen vieraiden saapuessa, jättäminen, esineen suussapito ja hätäkutsu". Mielenkiintoinen listaus ja heti piti tietenkin miettiä miten omat koirat noista selviytyvät:

Katsekontaktin, oman nimen, istumisen, makaamisen, seuraamisen, paikallaolon, luoksetulon ja jättämisen kumpikin osaavat jotenkin. Nele osaa lähes kaiken heikommin kuin Java, koska Javan kanssa tiettyjä asioita on toistettu paljon. Mutta esimerkiksi luoksetulo metsässä on Nelellä huomattavasti paljon paremmin hallussa kuin Javalla. Katsekontaktia ja omaa nimeä pitäisi vahvistaa molemmilla reilusti ja varsinkin jälkimmäisen kohdalla luopua sen ylenpalttisesta hokemisesta. Ideaali olisi, että kutsun koiraa nimellä ja se keskittää huomionsa minuun (tällä hetkellä tilanne on se, että kumpikaan ei välttämättä reagoi ensimmäiseen, toiseen tai edes kolmanteen nimihuutoon varsinkaan, jos ollaan ulkona).

Kosketuskeppiä minulla ei ole, mutta tuo käden koskeminen olisi periaatteessa aika hyvä käsky opettaa. Omien koirien kohdalla tämä merkitsisi sitä, että joutuisin kumartumaan tai koirat hyppäämään minua vasten. Pikkukoirien kanssa ei aina ole niin helppoa... Jonkinlaisen version tästä voisin kyllä kehitellä.

Javan kanssa minulla oli alussa se hieno periaate, että vieraiden tullessa EI hypitä, koska mikään ei ole niin ärsyttävää kuin hyppivä koira - oli se sitten iso tai pieni. Ajan kuluessa tämä periaate vähän kuin unohtui ja nyt en ole enää jaksanut painottaa kenellekään, että koiriin ei kiinnitetä huomiota, kun ne hyppivät. Minun päälleni ne eivät hypi, vaan lähinnä odottelevat olohuoneen puolella, että saan ulkovaatteet pois. Nele saattaa joskus tämän unohtaa, mutta silloin en yksinkertaisesti edes katso koiraan päin. Mitään odottelupaikkaa en halua noille opettaa, mutta hyppimiselle pitäisi tehdä jotain. Tämä saattaisi myös rauhoittaa koiria niin, että ne eivät sählää eteisessä, vaan tulisivat perässäni olohuoneeseen. Kai se on pakko ottaa itseään näin uuden vuoden kunniaksi niskassa kiinni ja aloittaa taas muistuttaminen koirien huomioimattomuudesta, kun kaikki neljä tassua eivät ole maassa. Oikeastaan voisi julistaa eteisen "Älä katso koiria, katso minua"-alueeksi.

Noutoa tai esineen kantamista ei kumpikaan koira oikeastaan osaa. Okei, molemmat ryntäävät heitetyn esineen perään, mutta takaisin tuominen on vähän sitä ja tätä ja käskystä kantamista ei osaa kumpikaan. Tänä vuonna olisi tarkoitus tavoitteiden mukaisesti opettaa ainakin Javalle noutamista ja jos se onnistuu, niin miksei samantien Nelellekin.

Hätäkutsun merkityksestä en ole varma, mutta eiköhän näissä muissakin ole alkuun ihan tarpeeksi meille.

Käytännössä Parsonsin koulutusmetodit pohjautuvat naksuttimeen. Olen joka tapauksessa ajatellut nyt kaivaa naksuttimen esille ja alkaa sen avulla opettamaan koiria. Yksi suuri ongelma naksutinkoulutuksessa meidän kohdalla on, että kummallekin koiralle pitäisi naksutella erikseen. En ole niin superihminen, että pystyisin tämän hetkisessä elämäntilanteessa viemään koiria erikseen lenkeille, joten tämä tuo aika suuren ongelman noiden ohittamistilanteiden opetteluun. Hieman olen pohtinut, josko keskittyisin näin talvella naksuttelemaan vain sisällä (kylmästi toinen koira makuuhuoneen oven taakse odottamaan vuoroaan) ja keväällä (ts. kun ei tarvitse enää pukea tuhatta ja yhtä vaatetta ulos) tekisin lyhyitä harjoituksia ulkona erikseen kummankin koiran kanssa.

Ihan ensimmäiseksi aion kuitenkin lukaista Parsonsin Ääni rauhoittaa. Aggressiivisesti käyttäytyvän koiran koulutus-kirjan läpi. Toivon mukaan saisin sen käsiini jo ensi viikolla.