Ruoka-allergiaa ja takajalan venähdys?

Viikko sitten maanantaina kävin Nelen ja Tildan kanssa pitkästä aikaa Hakametsän Eläinklinikalla. Pääasiallinen syy oli rokotukset, mutta ainahan sitä on jotain kysyttävää koirien terveydentilasta.

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi Tilda, jonka rokotukset olivat...hups...vanhentuneet. Tilda sai sekä nelos- että rabiesrokotteen ja otin pikkukoiralle passin. Ei voi tietää tuleeko passille koskaan käyttöä, mutta parempi se on olla olemassa kuin kiireellä hakea se ennen matkaa. Passi on myös vankempaa tekoa kuin eläinlääkäriasemien jakamat rokotuskirjaset, joista kannet ja sivut alkavat aina jossain vaiheessa irtoilla. Tildan kohdalla pyysin eläinlääkäriä yleistarkistuksessa katsomaan aivan erityisesti korvia, josta vasen on taas ollut likainen.

"Tildalla on kohtalaisesti kuivaa tummaa eritettä vasemmassa korvassa tähystyksessä, oikea korva täysin siisti. Tassut lievästi punoittavat."

Sain reseptin korvatippaan, jos oireilu pahenee, mutta aluksi suosituksena on laittaa korviin puhdistusainetta kaksi kertaa viikossa. Eläinlääkäri epäili mahdollista ruoka-aineyliherkkyyttä ja hän ehdotti, että vaihtaisin kokonaan eripohjaiseen ruokaan. Pohdiskelin asiaa viikon päivät ja sen sijaan, että olisin mennyt ostamaan uuden nappulasäkin, päätin, että kokeillaan ensin raakaruokintaa. Tilda on nyt tämän viikon maanantaista asti syönyt Maukas-sarjan raakaa Kunto-täysravintoa. Mitään omia sekoituksia en ainakaan vielä ole kiinnostunut tekemään, joten siinä mielessä tämä on sopivan helppo ratkaisu kiireen keskelle. Katsotaan auttaako tämä ruokamuutos Tildan kutinoihin, ainakin ruoka häviää kupista pikavauhtia.

Myös Nelelle laitettiin nelosrokotus, rabiesrokotus oli uusittu jo viime syksyllä passia hakiessa. Eläinlääkäri kävi Nelen perusteellisesti läpi, sillä tiistaina 19.5. Nele jotenkin loukkasi itsensä metsälenkillä. En tarkalleen nähnyt mitä tapahtui, mutta kaverini mukaan Nele hyppäsi ja samalla kiljahti. Tarkistin silloin koiran, mutta mitään ei löytynyt eikä Nele näyttänyt liikkuvan mitenkään kummallisesti. Loppulenkistä alkoi kuitenkin kovin väsyä, joka ei ole täysin Nelen tyylistä. Keskiviikkona Nele oli sitten selkeästi kipeä. Ei oikein halunnut liikkua ja pääasiassa vain nukkui. Pienellä lenkillä pysähtyi seisomaan ja jäi siihen tärisemään. Nele liikkui jäykästi, mutta selvää ontumista en nähnyt. Ruoka kuitenkin maistui ja teki asiansa normaalisti. Päätin katsoa asiaa torstaihin ja torstaiaamuna tajusin, että minulla on kaapissa vielä Tildan sterilisaatiosta jäänyttä kipulääkettä. Yleensä en harrasta omatoimista lääkitsemistä reseptilääkkeillä, mutta nyt laitoin kipulääkettä Nelen aamuruokaan ja töistä palatessani vastassa oli paljon pirteämpi koira.

Kipukohtaa selviteltiin viime maanantaisella eläinlääkärikäynnillä, mutta Neleä jännitti niin kovasti, ettei juurikaan reagoinut lääkärin tutkimuksiin.

"Vasemman takajalan takareiden ja akillesjänteen alueelta aristus. Nele kääntyy katsomaan. -- Nele kävelee hieman erilailla polvi lievästi koukussa vasemmalla takajalalla. -- Nelellä epäillään vasemman takajalan venähdystä, kipu paikallistuu akillisjänteen yläpuolelle takareiteen."

Kipulääkettä jatkettiin ja viime viikko otettiin rauhallisesti, nyt voidaan taas palata normaaliin arkeen. Jos Nele vielä ontuu tai on liikkumishaluton, pitäisi harkita röntgenkuvausta, jonka ajattelin joka tapauksessa otattaa seuraavan hammaskiven poiston yhteydessä. Tilda tuurasi Neleä toissaviikon agilitytreeneissä ja pääsee radalle myös huomenna. Nelelle varasin ensi viikon tiistaiksi hieronta-ajan ja täytyy sen perusteella katsoa voiko Nele jo palata agilityn pariin.

Eläinlääkärissä Nelellä kuultiin jälleen lievä sivuääni vasemmalta (1/6).

Epäonnen lenkiltä