Onpas tullut pitkä päivitystauko. Toisaalta ei ole tapahtunutkaan mitään koiriin liittyvää kuin vasta viime viikon loppupuolella. Tuntuu, että olen ollut vain töissä, töissä ja vielä kerran töissä.
Mutta on rahalle kyllä nyt tarvettakin. Viime torstaina soittelin Linalle aikaa toiseen sydänkontrolliin, joka oli alun perin suunniteltu loka-marraskuun vaihteeseen. Lina on kuitenkin viime aikoina taas rasittuessaan köhinyt ja kun eläinlääkärien aikatauluista ei aina tiedä, päätin kerrankin varata ajan ajoissa. Ja yllättäen saatiin aika jo seuraavalle päivälle eli viime perjantaille, joka oli sopivasti vapaapäiväni.
Hakametsässä Linasta otettiin keuhkoröntgen, joka kertoi ikävän totuuden: lääkityksestä huolimatta Linan rintaontelon oikealle puolelle oli taas kertynyt nestettä. Nestettä ei ollut paljon, mutta kuitenkin sen verran, että itsekin näin eron viime kerran kuviin. Jotta neste saataisiin pois, nostettiin Furovet-nesteenpoistolääkkeen annostusta viikon ajaksi. Tämä lääke on ollut käytössä alusta asti ja se saa Linan juomaan runsaasti sekä vastaavasti pissaamaan paljon. Puhuin tästä eläinlääkärin kanssa ja koska jo nyt on ollut pientä ongelmaa sisälle pissaamisen kanssa, otettiin Furovetin lisäksi käyttöön hidasvaikutteisempi Spironolaktoni-nesteenpoistolääke. Priliumin annostus pysyy entisellään. Seuraavaan kontrolliin mennään jo parin viikon päästä.
Eläinlääkäri sanoi, että olisi hyvä miettiä Linan tulevaisuuden kokonaiskuvaa. Luulen, että hän tarkoitti muun muassa sitä, että Linaa ei välttämättä kannata steriloida, jos/kun elinennuste ei ole kovin pitkä. On huono merkki, että säännöllisellä lääkityksellä tilanne pahenee, vaikka kyseessä on näinkin nuori koira.
Koska kaikki koirani ovat vielä suhteellisen nuoria, en olisi uskonut, että joudun tässä vaiheessa jo miettimään kuinka pitkälle hoitaminen kannattaa ja koska on oikea hetki luovuttaa. Varsinkaan nuorimman koirani kohdalla. Ja ennen kuin kukaan kuvittelee muuta, en todellakaan ole vielä lopettamassa Linaa! Sen sijaan toivon todella, että tämä lääkitys pitäisi tilanteen tasaisena ja Lina pysyisi täällä vielä pitkään. Pelkkä ajatus siitä, että joudun luopumaan pienestä, on melkein liikaa. Mutta jos lääkemäärät vain jatkavat nousemistaan ja Linan elämä muuttuu ilottomaksi raahustamiseksi päivästä toiseen, toivon, että olen silloin tarpeeksi vahva tekemään ystävälleni sen viimeisen palveluksen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minulla pieni koira joka täyttää 10v 1.9.-23
Tammikuusta lähtien on sydänlääkitys ollut ja tuntuu et vaiva vaan pahenee.Nyt on Furovet nostettu 0.75 tbl×3/vrk.
Huoli on suuri jatkuvasti.
Aamulla oli pissat matolla kun lääkettä nostettiin.Aamuyöstä alkaa laahkaseen ja pitää nousta ylös,ulos päästään koiraa.Onneksi on aidattu piha.
Kyllä mietin joka pv et kuin pitkälle tätä jatkuu ja kuinka pystyn tekemään ratkaisun.
Lääkitys ja koiran vointi on kyllä haastava asia, varsinkin kun lääkemäärälle meinaa sokeutua, kun on asian kanssa joka päivä tekemisissä ja siitä tulee "normaalia". Tilannetta kannattaa katsoa sekä koiran että itsensä kannalta: milloin huonoja päiviä on enemmän kuin hyviä ja milloin omat voimavarat tulevat vastaan. Päätöksen tekeminen on vaikeaa, mutta toisaalta yllättävän helppoa, kun ymmärtää, ettei mitään ole enää tehtävissä ja jatkaminen olisi vain itsekästä, ei koiran parhaaksi. Voimia tilanteeseenne!
Lähetä kommentti