Nele oli aivan super! Olen oikeastaan jokaisessa valmennuksessa hämmentynyt miten hyvä Nele on ja siltikään en yhtään luota Nelen osaamiseen. Minulla pitäisi selvästi olla enemmän luottoa koiriini: ne osaavat kyllä, kunhan saavat selkeät ohjeet mitä tehdään. Suurimmat ongelmat tällä radalla olivat putkiin lähettämiset eli putkeen menot 6 ja 26. Putken 6 Nele löysi, kun Anne hieman vinkkasi Nelelle suuntaa ja putkeen 26 menoa harjoiteltiin lähettämällä Nele ensin lähempää putkeen, jonka päässä odotti palkka. Välimatkaa pidennettiin harjoituksen edessä, mutta tämä on yksi osa-alue, jota pitäisi kunnolla harjoitella. Kepit Nele suoritti kuin vanha tekijä, vaikka edellisestä agilitykerrasta on jo aikaa.
Näihin valmennuksiin lähteminen on joka kerta ollut työn ja tuskan takana (nytkin olisin mielelläni jäänyt työpäivän jälkeen sohvalle), mutta valmennuksen jälkeen sitä on ihan innoissaan. Jäähdyttelylenkillä pohdiskelin itsekseni, että olen ehkä laiminlyönyt perusteiden opettamista omille koirille, vaikka koulutettaville aina puhuu niiden tärkeydestä. On oikeastaan aika typerää, että jostain syystä hallille lähtiessä kuvittelee, että on pakko muka tehdä pitkää rataa, vaikka perusjuttuja pystyy loppujen lopuksi harjoittelemaan hyvin vähäisellä määrällä esteitä. Tämä oivallus sopii hyvin yhteen tämän kesän "iloa agilityyn"-teeman kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti