Janakkalan agilitykisat

Lauantai-iltapäivänä otettiin suunnaksi Janakkala ja agilitykisat. Kakkosille oli tarjolla kaksi agilityrataa ja mineihin oli ilmoittautunut jopa 25 koirakkoa! Ensimmäinen rataan tutustuminen oli merkitty alkavaksi viideltä ja toinen seitsemältä, mutta Janakkalassa toiminta oli sen verran tehokasta, että kisat vietiin arvioitua nopeammin läpi.

Onneksi kummallakaan agilityradalla ei ollut keinua. Ensimmäinen rata tosin hajosi heti kolmannelle esteelle, A:lle, josta Nele jostain kumman syystä meni ohi. Eikä mennyt putki sen paremmin, vaan Nele säntäsi suorilta sen ohi. Pujottelusta kerättiin kolmas kielto ja hylätty, mutta saatiin kepit kuitenkin kolmannella yrityksellä onnistumaan. Näin jälkikäteen vähän mietityttää, että miksi hitossa en heti korjannut vain keppien loppua, vaan otin ne alusta uudestaan. No, hylätty olisi tullut joka tapauksessa, kun Nele radan loppupuolella meni taas samasta putkesta ohi kuin alussa (ja taisi tätä ennen vielä hypätä A:n kontaktin yli!). Ohituksen lisäksi Nele oli sitä mieltä, että homma alkaisi jo riittää ja kävi tunkemassa päänsä rata-aitojen välistä. Olisi varmaan häipynyt paikalta, jos olisi mahtunut... Ensimmäinen rata oli koiralta kaarrottamista ja esteiden ohittamista, ohjaajalta myöhästelyä ja koiran jättämistä taakse. Yhtä sähläämistä siis.



Fiilikset toisen radan suhteen eivät olleet kovin korkealla. Toinen rata tuntui hieman vaikeammalta kuin ensimmäinen, mutta tykkäsin silti molempien rataprofiilista. Minit kisasivat päivän viimeisenä, joten suurin osa ihmisistä oli jo lähtenyt pois hallilta, kun tuli meidän vuoro. Nyt koira ja ohjaaja toimivat paremmin yhteen, kunnes jätin Nelen putken jälkeen taakseni: Nele tulikin ohitseni oikealta ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Niin klassinen virhe ohjaajalta, ettei tosikaan. Tämä maksoi meille nollan, sillä loppurata meni virheettömästi (myös pujottelu!). Tästä radasta jäi kuitenkin tosi hyvä mieli ja usko siihen, että vielä onnistutaan. Ja tuloslappuun oli ystävällisesti merkitty meille suoritusaika hylätystä huolimatta. Nollalla oltaisiin sijoituttu neljänneksi (Nelen aika 44,02 ja radan tulokset täällä).



On aika selvää, että Nelen kisasuorituksen terrorisoi oma jännitykseni. Treeneissä ei kaarrotella ollenkaan samaan tapaan kuin kisoissa ja Nele on hakenut vaikeitakin keppikulmia todella hienosti. Kisoissa pakka hajoaa ihan totaalisesti. Näissä kisoissa jännitin ekalla radalla taas jostain syystä selvästi enemmän ja toisella radalla huomattavasti vähemmän, jolloin Nelekin kykeni toimimaan paremmin. Ennen toista rataa pyysin Neleä myös hieman temppuilemaan kanssani ja näytin, että laitoin palan nakkia taskuuni, sillä epäilin, että ensimmäisen radan "karkaamisyritys" johtui siitä, että Nele tahtoi mennä jo palkalle. Eli tarvitsemme selvästi lisää kisavarmuutta ja epiksiin pitää suunnata hakemaan tuntumaa erilaisiin keppeihin ja keinuihin. Seuraava virallinen nolaus...eikun kisat on näillä näkymin heti helmikuun alussa.