Kumpaakaan en ole aiemmin testannut eivätkä odotukset varsinkaan John Paulin kohdalla ole kovinkaan korkealla. Mutta kiitos lahjakortille, en maksanut näistä juuri mitään.
Ennen shoppailua kävin tekemässä viime hetken paniikkitreenin Tallilla. No, oikeasti en kyllä ole paniikissa, vaikka ensi viikolla on sekä Nelen kisadebyytti että Javalla taas yksi kolmosten agirata. Kummankaan kohdalla ei ole mitään tavoitteita, sillä Java on jo omansa saavuttanut ja Nelen kanssa ei ole kiire, joten tässä voi ottaa ihan rennosti. Varsinkin Nelen kisaan on tulossa paljon tuttuja ja melkein eniten odotan radan reunalla juoruilua. :)
Tämän päiväinen treeni meni molempien kohdalla erittäin hyvin ja harjoittelin juuri niitä asioita, joita aiemmin listasin. Javalla käytin taas namiboksia kepeillä ja se toimi juuri kuten pitääkin. Lisäksi harjoittelin haltuunottoja, joissa alan nyt käyttää käskyä "ota", kun haluan Javan tulevan kiinni jompaan kumpaan käteeni (näytän samalla kättä nyrkissä). Saatiin hyvä alku tähän ja täytyy myöhemmin vielä vahvistaa käskyä. Nelen kanssa tein kepit onnistuneesti helpommalta puolelta molemmista suunnista. Lisäksi otettiin rengasta, jossa Nele valitettavasti pääsi hyppäämään muutaman kerran sivusta. Rengas on siis aikalailla fifty-fifty, että mistä välistä hyppää kisoissa. Keinua kokeilimme kerran Vilanderin oppien mukaan (koira nostetaan keinun keskelle ja siitä eteenpäin, avustaja hidastaa, ettei keinu kolahda alas), joka ei todella toiminut, koska Nele ei suostunut liikkumaan mihinkään. Javalla tämä toimi paremmin, kun suostui liikkumaan namin perässä (tosin Java nyt osaa keinun muutenkin). Ei sinänsä välttämättä huono tapa opettaa, koska koira tottuu keinun liikkeeseen heti, mutta vaatii tosiaan koiran, joka suostuu etenemään. Seuraavaksi kokeilen sitä, että nostan Nelen aina keinun toiseen päähän ja siitä alas. Tähän pikkuhiljaa mukaan keinun liike.
Tiistaina olin koirien kanssa myös pitkästä aikaa tokotreeneissä. Pikkukoirafoorumin kautta yritämme nyt saada pystyyn säännölliset tokotreenit kerran viikossa, jotka ovat avoimet kaikenkokoisille koirille (tarkempia lisätietoja tulee myöhemmin tähän blogiin ja pikkukoirien omistajille infot myös foorumilla). Treeneissä teimme 2,5 minuutin paikkamakuun, jonka aikana pari ihmistä pelasi jonkin matkan päässä lentopalloa ja lintuja lenteli jatkuvasti ympärillä. Java pysyi paikallaan koko ajan! Pää kääntyili välillä lintujen perään, mutta aivan uskomaton suoritus tuollaisessa häiriössä. Liikkeen lopussa ennakoi perusasennon, joten täytyy vastaisuudessa yrittää välttää näitä ja vapauttaa suoraan maasta. Noin muuten tein Javan kanssa mm. seuraamista, liikkeestä maahanmenon ja luoksetulon. Näitä liikkeitä ympäristön häiriöt haittasivat ja Javalla meinasi keskittyminen olla hukassa. Huomaa, ettei olla tokoiltu ulkona ikuisuuksiin. Nelen kanssa tein jotain ihan perusjuttuja kuten istumista, maahanmenoa ja sivulletuloa.
Näyttäisi siltä, että toko on taas vahvasti palaamassa harrastuslistallemme. Tiistain treeneissä vain muistin yhden syyn siihen miksi motivaation löytäminen tokoon on välillä vaikeaa: verrattuna treeniseuraamme Java ja Nele näyttivät taas kurittomilta paviaaneilta. Näin kauniisti sanottuna. Välillä tuntuu niin turhauttavalta opetella pelkästään kentällä tehtäviä liikkeitä, kun arkitottelevaisuus on kadoksissa. Toki tokosta on hyötyä koiran hallinnan kannalta, mutta meillä arkitottelevaisuuden ongelmat heijastuvat myös tokoon. Lähinnä Javan kohdalla, sillä en uskalla luottaa Javan pysymiseen missään, jossa ei ole seinää tai aitaa ympärillä. Totuus on, että voisin heti vaihtaa kaikki Javan osaamat tokoliikkeet luonapysymiseen ja varmaan luoksetuloon arkielämässä. Ei tarvisi edes kahdesti miettiä, sillä niin paljon enemmän arvostaisin sitä, että molemmat koirat voisivat metsälenkeillä juosta vapaana. Mutta valitettavasti tuo ei tapahdu sormia napsauttamalla, joten näillä taidoilla mennään mitä nyt on.
2 kommenttia:
Kiva nähdä että joku harrastaa nakun kanssa. Itse halusin joskus puuterihuiskun mutta jätin ajatuksen sitten kun ajattelin ettei siitä oikein ole harrastuskoiraksi. Mutta ehkä otankin rodun takaisin harkintaan. ;)
Itse asiassa mulla ei kumpikaan koira ole naku. :D Harjakoira on kyllä hyvä harrastuskoira, mutta toki menee samaan ryhmään muiden seurakoirien kanssa motivaatiossa ja miellyttämishalussa.
Lähetä kommentti