Ulkona säällä kuin säällä

Maanantaina oli viimeinkin ensimmäinen ulkotreeni Javalle! Tänä kesänä treenipaikkana on Niihama, jossa on huomattavasti rauhallisempaa kuin Eteläpuistossa. Vähemmän yleisöä ihmettelemässä, mutta toisaalta metsä ja pikkulinnut ihan vieressä. En pelkää Javan karkaavan kesken radan, mutta ratojen välissä, kun treenien vetäjä antaa ohjeita, Java saattaa hyvinkin vaihtaa maisemaa. Täytyy alkaa kuljettaa Nelen pentuhihnaa mukana, sen saa kätevästi taskuun ja voi laittaa Javalle odottelun ajaksi.

Tehtiin taas kaksi rataa, joista kumpikaan ei ollut mitenkään erityisen vaikea tai pitkä, mutta silti oli hiottavaa. Ensimmäinen rata: Heti alussa oli meille vaikea hyppykuvio. Tai ei meille, koska Javahan osaa, vaan minulle, kun en osaa ohjata kunnolla. Jälleen hiottiin sitä, että Javan kaarros hypyn 2 jälkeen saataisiin pienemmäksi (=säästää aikaa) ja sitä, etten saata Javaa liian pitkälle/ole itse tiellä, kun ohjaan hypylle 3. Ohjaus oikealla kädellä samalla hieman sivuttain kääntyen eikä liian lähelle estettä. On hienoa huomata, miten nämä ohjaushionnat vaikuttavat Javan menoon: uusinnoilla saimme kaarron jo melko tiukaksi ja liikkeestäni Java pystyi paremmin ennakoimaan mihin olemme seuraavaksi menossa. Muu rata meni hyvin, mutta keinulla (7) meinasi tulla tilanne. Java meni taas niin vauhdilla, että olisi varmaan päätynyt lentoon, ellen olisi tehnyt paniikkihuudahdusta. Huudon seurauksena Java pysähtyi täydellisesti keinun kontaktille, mutta kyllä oli lähellä lentokeinu.

Toisella radalla oli kepit ja niiltä mentiin todella tiukalla kulmalla putkeen. Suunnittelin tekeväni keppien jälkeen valssin, mutta ekalla yrityksellä en sitten tehnytkään, kun pelkäsin törmääväni Javan kanssa. Väärä valinta ja saimme uusia, sillä kouluttajan mielestä voisin hyvin yrittää valssia. Pikkuisen sähläystä siinäkin, mutta toimi kuitenkin. Pääsin nopeammin ohjaamaan Javaa putken toiseen päähän kuin ilman valssia.

Eilen oli Nelen vuoro agiliitää. Tai meno oli kyllä kaukana liitämisestä, kun koko tunnin ajan satoi enemmän tai vähemmän vettä ja Nele oli aivan kurjistunut. Tytöllä oli sadetakki päällä, mutta kovin oli silti reppanan kylmä. :( Pitäisi hankkia sekä itselle että koirille asianmukainen vaatetus sadekelejä varten. Javalle täytyy varmaan talveksi hankkia myös muita vaatteita, kun taidan pitää turkin lyhyenä silloinkin. Toisaalta eipä Nelelläkään turkki varsinaisesti lämmitä... Otettiin tällä kertaa uusina esteinä puomi, rengas ja kepit.

Puomilla otettiin ensin pari kontaktiharjoitusta ja sen jälkeen mentiin koko puomi. Etukäteen vähän jännitti mahtaako Nele uskaltaa puomille, mutta rohkeasti tyttö sen kiipesi. Luulen kyllä, että Nele oli vähän sekaisin sateesta eikä tarkalleen tiennyt mitä oli tekemässä. :) Renkaana meillä oli maassa oleva alkeisversio, ei vielä varsinainen agilityrengas. Nele meni sen hienosti ja samaten myös kepit. Toivottavasti ensi kerralla olisi vähän kuivemmat treenit.