Neljännet harjoituskisat

Eilen oli näillä näkymin viimeinen Tamskin järjestämä harjoituskisa. Alun perin kisan piti olla jo viime lauantaina, mutta sitä siirrettiin viikolla ja vielä ulkokentälle! Oltiin siis Niihamassa, jossa myös Javan treenit ensi maanantaista alkaen ovat. Javan keskittymiskyky ulkona, metsän vieressä, hieman epäilytti, mutta onneksi linnut eivät näyttäneet niin paljon kiinnostavan ja Java pysyi radalla ihan nätisti. Ennen kisan alkamista kävelytin Javaa polulla ja suunnittelin jo ottavani vastaisuudessa koirille fleksit, jotta voivat kunnolla juosta ennen treenejä, kun huomasin muutaman metrin päässä käärmeen. En ole piiiitkään aikaan nähnyt sellaista elävänä ja olisin varmaan napannut muutaman kuvan, ellei olisi ollut kiire viedä Java pois sieltä. Taidan unohtaa ne fleksit tai ainakin kävelen sitten toiseen suuntaan...

Osallistuttiin taas minimölleihin ja oli pieni yllätys, että radalla oli kepit. Toisaalta harvoin niiltä voi kisoissa välttyä, joten sinänsä ihan hyvää treeniä. Radalta puuttui kokonaan estenumerot ja rataan tutustuminen olikin melkoista sähläystä, mutta suurin piirtein tältä se näytti:
Javan kanssa olin lähtövuorossa neljäntenä, yhteensä minimöllejä taisi olla 6-7. Heti pituudella (2) tuli virhe, kun Java juoksi sen ohi. Kepit menivät kerralla oikein! Oikein hyvä, mutta taas muurin (8) jälkeen tuli virhe, kun Java ei mennytkään putkeen ja taisi muutenkin hermostua huonoon ohjaukseen, kun komensi haukkumalla (kuuluu videollakin). En oikein tiedä onko ongelma siinä, että Java ei uskalla vielä tarpeeksi irrota ja juosta esteelle, vaikka itse jäisin kauemmas. Muutamalla harjoituskisalaisella oli hienon näköistä menoa, kun koirat hakivat esteitä kauempaa ja ohjaaja pystyi säästämään itseään juoksemiselta. Toisaalta tämä oli ensimmäinen kerta ulkona, joten liikoja analyyseja ei nyt kannata tehdä. :)



Perjantaina käväistiin viimeistä kertaa Pirkkalan navetalla. Varsinaisia treenejä ei järjestetty, vaan kävin treenikaverini kanssa ottamassa omatoimiharjoittelua. Tarkoituksena oli tehdä helppoja ratoja, mutta loppupeleissä ratamme taisivat olla vaikeampia kuin treeneissä. Paljon oli sellaisia kohtia, joissa viereinen este houkutteli koiraa enemmän kuin se este, minkä olimme suunnitelleet radan osaksi. Keppien kanssa oli myös jostain syystä paljon ongelmia: Java jätti monta kertaa viimeisen välin menemättä. Lopetinkin kepit heti onnistuneen suorituksen jälkeen. Myös Nele pääsi taas vähän agiliitämään, kun otin sen kanssa pari hyppyä, putken ja käväisi tyttö ensimmäistä kertaa pöydälläkin. Vaikeammat esteet jätetään suosiolla alkeiskurssille.