Yhden yön retki Isojärven kansallispuistoon

Kerrankin kun olisi blogiin oikeaa kirjoitettavaa ja teinkin pitkän retkikertomuksen, pyyhkii yksi virhepainallus koko tekstin ja Bloggerin automaattitallennus kuittaa homman tallentamalla täysin tyhjän pohjan. Uudestaan en todellakaan jaksa koko juttua kirjoittaa, joten mennään sitten kuvien ja kuvatekstien voimin.

Lauantaina lähdettiin Isojärven kansallispuistoon yhden yön retkelle. Mukaan pääsi Tilda, Nele sen sijaan joutui Hervantaan hoitoon.

Ensimmäisenä päivänä vaellettiin Heretystä Vahterjärven kautta Kalalahteen.

Tuttuja maisemia jo ensimmäiseltä Isojärven retkeltä vuonna 2014.

Kahvitauko Vahterjärven laavulla. Tilda sai päälleen BOT-loimen ja pääsi viltille lepäämään.

Iltakuudelta saavuimme Kalalahteen, jossa lisäksemme oli muutama telttailija.

Illalla päällä villapaita ja BOT-loimi. Ihmisten iltapalan ajaksi Tilda jäi telttaan ja taisi levätä kiltisti makuupussien keskellä.

Hyvää huomenta! Yö sujui vallan mainiosti eikä pikkukoira haukkunut ollenkaan. Päällä vain villapaita, sillä teltassa oli yllättävän lämmin (lämpimämpi kuin juhannuksena!). Pientä takapakkia tuli omistajan aamupalan ajaksi telttaan unohtamasta namipussista, jonka seurauksena teltan sisäkankaassa on nyt pieni Tildan tekemä reikä.

Paluumatka Herettyyn kulki Lortikan kautta. Kahvitauko pidettiin Kaakkolammin rantakalliolla.

Viikonlopun aikana tuli käveltyä yhteensä noin 16 kilometriä. Autossa matkusti hiljainen ja väsynyt koira. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, vaikka tietysti harmitti, että yksi meistä joutui taas jäämään retkeltä pois. Nelen kohdalla tämä kuitenkin on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus.