Sunnuntaina näin pitkästä aikaa (yli kuukausi jo viime kerrasta!) Javan, joka poikkesi vanhempieni kanssa Tampereella. Nele oli riemuissaan Javan näkemisestä, Tilda suhtautui varovaisemmin ja Java tarkisti heti mitä lelukorista löytyi. Oikeastaan koko lelukori piti aluksi takavarikoida pois koirilta, sillä Tilda on todella omistushaluinen kaiken syötävän suhteen enkä halunnut, että koirat alkavat heti tapella jostain turhasta.
Kotona Java joutui kynsien leikkaukseen ja samalla trimmattiin kuonon karvat lyhyemmäksi. Vaaka näytti painoksi 4,1 kiloa, joka on +400 g lähtöpainoon. Erittäin hyvä asia ja Javasta huomasi, että kylkiluut ja selkäranka eivät tuntuneet enää niin selkeästi. Turkki sen sijaan näytti entistä ohuemmalta ja on ihan selvää, että Javan täytyy kylmillä ilmoilla käyttää aina takkia. Mutta niin se taitaa olla muidenkin vanhuskoirien kohdalla ja onneksi eteisen laatikosta löytyy jo valmiiksi mantteleita joka säälle.
Koska omat työkuviot jatkuvat vieläkin kiireisenä eivätkä vanhempani vastustaneet ajatusta, hyppäsi Java iltapäivästä jälleen autoon ja matkusti takaisin loman viettoon maalle. Tällä hetkellä en pysty toteuttamaan Javan kohdalla kolmea ruokintakertaa päivässä, jonka painon ylläpitäminen (ja nostaminen) näköjään vaatii, joten on parempi, että Java pysyttelee vielä säännöllisempien ruoka-aikojen piirissä. Tästä järjestelystä hyötynevät kaikki sen osapuolet. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti