Viime viikon kolmesta koulupäivästä selvittiin, mutta ei hiljaa. Maanantaina olin koulussa viitisen tuntia ja tiistaina sekä keskiviikkona täydet seitsemän ja vähän päälle. Joka päivä koirat ulvoivat, pisimpään keskiviikkona, jolloin nauhalla oli neljä minuuttia ulvontaa neljässä eri pätkässä. Reilut seitsemän tuntia koirat kaksin ja neljä minuuttia ulvontaa - keskenään suhteutettuna siis hyvin vähän metelöintiä. Mutta mielenrauhani voisi niin paljon paremmin, kun tietäisin, että koirat ovat hiljaa.
Tapasin muutama päivä sitten kerrosnaapurini, joka kertoi, että koirat täällä keskustelevat keskenään päivän aikana. Kaunis kiertoilmaus niiden kuoroulvonnalle. Tämä ei kuulema haittaa, kun on niin lyhyttä ja päivällä saa ääniä kuuluakin, mutta olivat kiinnittäneet asiaan huomiota, kun aiemmin ei tietenkään ole kuulunut mitään tällaista (edellinen asukas tässä oli vanha mummo). Onneksi suhtautuminen oli tämä eikä se, että aletaan heti raivoamaan koirien äänistä.
Olen myös jättänyt koiria kotiin ihan yksin ja nauhoittanut silloinkin. Java on ollut todella nätisti, ei mitään ääniä, vaikka eräänkin kerran mainosposti kolahti postiluukusta. Olin aivan varma, että Java saisi valtavan haukkumiskohtauksen, mutta ei, nauhalta kuului vain tuhahdus ja tepsuttelua eteiseen. Nele oli pisimpään yksin kotona, kun olin Javan kanssa koirauimalassa. Ensimmäiset 1 h 40 min meni hiljaa, mutta sitten alkoi ulvonta, joka eteni vähän kuin sarjoina. Maksimissaan välissä taisi olla noin puolen tunnin hiljaisuus eikä kaikki ulvonta ollut yhtä pötköä, vaan Nele saattoi esimerkiksi neljän minuutin aikana ulvoa vähän siellä täällä. Loppuajasta tauot lyhenivät ja tässä vaiheessa kellokin oli tietenkin jo yli 22, jolloin hiljaisuus alkaa. Tämä ulvonta oli erilaista kuin silloin, kun koirat ovat kahdestaan - tässä kuului jo eroahdistuksen merkit.
Koska en nauhoittanut koirien tekemisiä Kalevassa, en tiedä alkoiko tämä ulvontaongelma jo siellä. Silloin eräs naapuri kertoi koirien haukkuvan aina lähes samaan aikaan päivästä, mutta myös lopettavan haukkumisen nopeasti. Ajattelin heti, että haukkuvat postia, mutta nauhoituksia kuunnellessa näin ei vaikuta olevan. Suurin ääni mitä noista on lähtenyt, on ehdottomasti yhteisulvonta. Tämä saakin epäilemään, että koirat taisivat ulvoa jo Kalevassa säännöllisen epäsäännöllisesti ja siitä on osittain muodostunut opittu tapa. Nele on tylsistynyt ja tajunnut, että vinkumalla saa Javan reagoimaan ja yhdessä ovat keksineet, että vinkumisesta voidaan siirtyä ulvomiseen ja haukkumiseen.
Nyt olisi tärkeintä saada koirien yhteisulvonta nopeasti ja tehokkaasti loppumaan, jotta voin säilyttää mielenrauhani ja välini naapureihin. Ja pystyn keskittymään kouluun ja toivon mukaan kohtapuoliin myös työntekoon ilman, että tarvitsee koko ajan stressata, että metelöivätkö koirat kotona ja onko huomautus jo tulossa (en ole yhtään neuroottinen..ehei). Tämä tarkoittaa, että ongelman aiheuttaja Nele saa itselleen haukunestopannan silloin, kun koirat ovat täällä kaksistaan. Jospa pannan antama palaute olisi riittävän tehokas kertomaan, että vinkuminen Javalle ei ole sallittua. Javan uskon pysyvän hiljaa, jos Nele vain ei pääse ärsyttämään. Muissa tilanteissa (kuten tämä Nelen yksinolo Javan uintireissun ajan) en ajatellut käyttää haukunestopantaa, vaan kotiin jäämisen sijaan Java tai Nele pääsee hoitoon. Lyhyet ajat kumpikin näyttäisi pärjäävän yksinkin kotona eli jos esimerkiksi käyttää koiria erikseen lenkillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Täältä satelee sympatiaa sinne päin! Mä todella tiedän, kuinka ahdistava tuo ulvomisongelma voi olla. Ja tosiaan ihan muutamankin minuutin ääntely riittää loistavasti siihen, että itsensä saa lietsottua vainoharhaiseksi.. Toivottavasti tuosta pannasta on teillä apua :)
Mä toivon kanssa. :) Se on kamala hetki kuunnella nauhoitusta ja nähdä, kun käyrät hyppii lähes katossa. Siinä vaiheessa minuutti on todella pitkä!
Lähetä kommentti