Talven tuntua

Talvi tuntuu tulleen ainakin hetkeksi Tampereelle. Ja painotan sanaa hetkeksi, koska Ilmatieteenlaitos lupaa viikonlopuksi jo plussa-asteita sekä vesisadetta. Kuitenkin tässä lyhyessäkin ajassa on palautunut ne talven huonot puolet mieleen. Ensin koirien tassuihin kertyi iltalenkillä valtavat lumipallot, joita lenkin jälkeen sai sulatella kylppärissä pois. Seuraavana päivänä pakkanen oli liukastuttanut kadut ja koirien tassut lipsahtelivat sinne tänne. Varsinkin Javan kohdalla liukastelu harmittaa, kun ei välttämättä ole kovin hyvä asia juuri nyt, vaikka leikkauksesta onkin jo 4 kuukautta.

Liukkaus on tuonut kaduille myös katuhiekan - tuon koirien tassuhaavojen aiheuttajan. Viime talvena erityisesti Javan tassut kärsivät hiekan terävyydestä. Ja sitten tietenkin kylmyys. Jotenkin luulen, ettei Java tule talvella pahemmin olemaan ulkona ilman manttelia, koska kovin kylmissään näytti olevan jo nyt. Nelen kanssa kävin eilen palelemassa agilitytreeneissä ja muistin miksi talvella treenaaminen jää vähiin. Nelellekin haluaisin pukea ulos jonkinlaisen manttelin, vaikka puuterien sanotaan kestävän kylmää (no varmasti paremmin kuin nakut) niin kyllä Nele tuolla oikeasti palelee eikä sitä ole kiva katsella.

Mutta tietenkin, kun talven kerran on pakko olla, niin valitsen mieluummin pakkasen ja lumen kuin vesisateen ja totaalisen pimeyden. Ja toivottavasti tänä talvena pääsisi kunnolla jäälle niin Javakin saisi nauttia vapaana juoksemisesta. Loppuun vielä muutama kuva Kankaanpään reissulta lokakuussa:

Jäätyneellä pellolla on hyvä juosta

Javan juokseminen jäi fleksin mittaiseksi

Kontaktiharjoitus?

Nele maistelee syksyn viimeisiä puolukoita