Eilen olin Javan kanssa oman seuran eli TamSKin kisoissa ja olipas melkoiset kisat! Koiria oli kuin muille jakaa, kun pelkästään mini ykkösiä oli ilmoittautunut n. 40 per rata. Nele ei tällä kertaa päässyt mukaan kisaturistiksi juoksujen takia, vaan sai jäädä veljeni hoidettavaksi. Ihan hyvä niin, koska sää ei ollut parhaimmasta päästä, vaikka loppujen lopuksi vettä tuli yllättävän vähän ennusteisiin nähden.
Ensimmäisenä oli agilityrata, joka vaikutti melko haastavalta. Alussa oli kaksi hyppyä ja niiden jälkeen kepit, jotka olisi kannattanut suorittaa siltä vaikeammalta puolelta. Koska Javalle aloitusvälin hakeminen on vaikeaa ja se tukeutuu hankalammalla puolella vahvasti ohjaukseeni, päätin mennä kepit helpommalta puolelta. Ei hyvä idea sekään, koska heti aloitushypyn jälkeen Java hyppäsi muurin ja siinä se sitten olikin. Radan sai suorittaa kilpailumaisesti maaliin ja lähdettiin hylyn jälkeen kyllä jatkamaan, mutta heti kepitkin menivät väärin, Java komensi koko ajan eikä taaskaan irronnut yhtään putkeen, joten nappasin koiran kesken syliin ja jätettiin siihen. Kun homma ei toimi, niin se ei toimi ja silloin on parempi vaan lopettaa. En laita tästä radasta ratapiirrosta (ei pysty muistamaan) enkä videota, koska siinä ei kerta kaikkiaan ole mitään nähtävää.
Ensimmäisen radan jälkeen saatiinkin sitten muutama hetki odotella hyppyrataa. Java selkeästi rauhoittui eikä lenkilläkään enää kiskonut ja säntäillyt. Hyppyrata näytti paljon mukavammalta, enemmän tilaa ja helpompi. Ratapiirros oli jotain tällaista:Alussa Javalla oli taas odottamisongelmia, mutta saatiin kuitenkin aloitettua kepit (2) melko nätisti. Keppien jälkeen Java lähti hyvin mukaan, tosin pientä varmistelua oli pakko tehdä. Rata oli ihanan suoraan juoksemista ja nyt Java haki putkia hyvin. Eniten ongelmia oli ohjata Java hypyltä 17 muurille (18), kun Java tuli viereen hyppimään ja haukkumaan. Loppu oli muutenkin vähän sähläystä, kun alun perin minulla oli tarkoitus juosta hyppyjen 19 ja 20 tulosuunnasta katsottuna oikealta puolelta, mutta meninkin sitten vasemmalta. Mutta kokonaisuudessaan rata meni hyvin. Aluksi en ollut varma miten meidän oli käynyt, kun ei pystynyt näkemään näyttikö tuomari esim. Javan minua päin hyppimisestä vitosen. Lopulta selvisi, että oltiin saatu meidän toinen nolla ja sijoituttu viidenneksi! Javan ja voittajakoiran välillä oli 10 sekuntia eroa, mutta ihanneajan sisällä oltiin joka tapauksessa.
Nyt ollaan saatu hyppyrata nolla, joten enää ei ole järkeä ilmoittautua ykkösissä niille, kun vain yksi nolla voi olla hyppäriltä. Ensi kerralla tarvitsee oikeasti lenkittää Javaa enemmän ennen kisaa ja mennä ottamaan heti niitä harjoitusesteitä, koska Java selkeästi käy ekalla radalla turhan kuumana ja kun siihen vielä lisätään oma jännitys niin ei hyvä. Seuraavista kisoista ei ole ihan täyttä varmuutta, ehkäpä elokuun alussa Lempäälässä, jossa voisi startata agilityradalle jopa kolme kertaa.
Lopuksi tietenkin video nollaradasta:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti