Helvetistä itään

Työvapaa viikonloppu tarkoittaa mahdollisuutta retkeilyyn ja tällä kertaa viime sunnuntain retkikohteeksi valikoitui Helvetinjärven kansallispuisto Ruovedellä. Retkikavereiksi lähtivät villakoirat Rusina ja Rolle, omista koiristani mukana olivat Nele ja Tilda. Helvetinjärvellä olen käynyt kerran aiemminkin ja silloin teimme 11 kilometrin reitin Haukanhiedan pysäköintialueelta Helvetinkolulle ja takaisin. Tuosta kerrasta jäi mieleen reitin varrella olleet lukuisat ja paikoitellen koirille hankalat portaat.

Helvettiin-portti reitin alussa

Tällä kertaa retkeily päätettiin aloittaa Kankimäen pysäköintialueelta, kulkea Helvetinkolun kautta Luomajärvelle ja takaisin, josta olisi kaikkineen tullut noin 12 kilometrin reitti. Suunnitelma alkoi hyvin: käveltiin ensin Helvetinkolun päivätuvalle ja tulipaikalle, josta noustiin Helvetinkolua pitkin takaisin ylös kalliolle. Jälkimmäinen ei ole mitenkään suositeltava reittivalinta koirien kanssa, sillä kahteen otteeseen koiria piti nostella, kun vastaan tuli liian isoja kiviä. Ylhäällä tuli pidettyä pientä taukoa ja kello taisi olla noin 13.30, kun lähdimme kävelemään kohti Luomajärveä.

Helvetinkolu alhaalta katsottuna

Rusina miettii millä tästä pääsisi ylös

Noin puolivälissä matkaa vastaan tuli pariskunta, jotka kertoivat olleensa myös matkalla Luomajärvelle, mutta todenneet, ettei valoista aikaa ole riittävästi jäljellä. Tässä vaiheessa piti itsekin laskea 1 + 1 ja todeta, että tosiaan pimeä tulee jo klo 17 aikaan ja olisi siinä ja siinä, että ehtisimme ajoissa takaisin Kankimäelle. Varsinkaan kun en ollut ottanut mukaan otsalamppua tai koirien Orbilockeja... Joten ei auttanut kuin kääntyä ympäri ja kävellä takaisin Helvetinkolun tulipaikalle, jossa oli jo useampi seurue tulistelemassa. Sopu sijaa antaa ja koiratkin osasivat olla kiltisti, vaikka paikalla oli myös vieraita koiria.

Iso Helvetinjärvi

Nuotiolla koirat saivat villapaidat päälleen