Nele MEJÄilee

Viime viikonloppuna oli Nelen vuoro osallistua Tappien järjestämään MEJÄ-tutustumiseen, jossa olin viime vuonna Javan kanssa. Nele on kokeillut MEJÄä jo kerran aiemminkin ja jäljesti silloin ensikertalaiseksi mielestäni todella hyvin. Tai no, onhan Nelellä jonkinlaista jälkiosaamista, kun teimme muutamaan otteeseen makkarajälkeä kolmisen vuotta sitten.

Myös Java pääsi mukaan, koska suuntasimme lenkille MEJÄn jälkeen

Jäljet tehtiin taas Kangasalan Ruutanaan. Lauantaina kokoonnuimme paikalle ilman koiria ja teimme pareittain jäljet, joiden pituudeksi tuli noin 40 metriä. Sunnuntaiaamuna koirat pääsivät ajamaan jäljet. Nele teki oikein hyvän suorituksen: haisteli alkumakauksen, eteni itsenäisesti jälkeä pitkin ja löysi sorkan. Sorkan luona odottivat myös Nelen namit, mutta kuten viimeksikin MEJÄillessä, ei Nele suostunut syömään mitään. Kouluttajalta saatiin tällainen palaute:

"Nele tutkii alkumakauksen tarkkaan ja lähtee seuraamaan jälkeä hyvällä vauhdilla. Se ottaa ilmavainulla tukea ja kulkee tarkasti jälkeä pitkin. Nelen aiempi jäljestyskokemus  näkyy, ja se tuntuu ikään kuin syttyvän jäljen edetessä. Sorkka löytyi ja se nuuhkittiin tarkkaan. Nelelle voisi tehdä 100-200m jälkiä, joihin voi lisätä kulman ja makauksen yhden-kahden harjoituskerran jälkeen. Mainio jäljestäjän alku!"

Nele tutkii alkumakausta

Jäljen päästä löytyi hirvenvasan sorkka

Pätevä jäljestäjä