Eilen kutsuivat Hämeenkyrön agilitykisat. Olin ilmoittanut Nelen hyppyradalle ja ensimmäistä kertaa myös agilityradalle. Kisat alkoivat meidän osalta klo 10.15 ja juurikin agilityradalla.
Olimme kisapaikalla hyvissä ajoin ja radan rakentamista katsellessa jännitti mihin laittaisivat keinun. Kerrankin oli uskomattoman hyvä tuuri ja radalle ei laitettu keinua ollenkaan!! Agilityrata itsessään ei ollut yhtään vaikea ja ihanneaikakin kohtuullinen. Lähdin Nelen kanssa radalle kolmantena, mutta ohjaaja taisi olla vielä puoliunessa, sillä heti radan alkupuolella unohdin ohjaamisen jonnekin ja Nele meni A:n jälkeen hypyn ohi, josta vitonen. Tässä vaiheessa piti ihan ääneen pyytää Neleltä anteeksi, koska virhe meni niin totaalisesti omaan piikkiin. Keppien aloituksesta saatiin kymppi, kun Nele yritti kahdesti aloittaa väärästä välistä. Loppurata meni hyvin, tosin puomilla Nele oli hieman hidas. Saatiin kuitenkin ensimmäisestä agilityradasta heti tulos: 15vp ja yliaikaa 4,47 sekuntia. Luulen, että jos radalla ei olisi pitänyt korjailla, olisimme kerrankin ehtineet ihanneaikaan!
Videokin löytyy, tosin aika kaukaa kuvattuna, mutta kyllä me siellä Nelen kanssa ollaan:
Hyppyrata vaikutti aluksi hankalalta, mutta ei sitten rataan tutustuessa ollutkaan enää niin paha. Ratapiirros löytyy täältä. Tämä rata meni meiltä todella hyvin, tosin Nele lopetti pujottelun liian aikaisin, jonka jälkeen korjasin ohjaamalla Nelen itse väärään väliin. Enkä edes tajunnut tätä mokaa (viimeinen keppi ei jäänyt Nelen oikealle puolelle), vaan jatkettiin rataa eteenpäin. Eli hylätty tuli tämän sähläyksen takia.
Hyvät fiilikset jäi näistä kisoista, vaikka oma mokailu vähän harmittaakin. Mutta pääasia on, että Nele meni hyvin ja reippaasti! Toki vauhtia saisi yhä tulla lisää, mutta oikeaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Ulkokisat ovat ehkä enemmän meidän juttu, jos vain ilma on optimaalinen. :) Nyt pitäisi kisata enemmän, että Nele saisi kisakokemusta ja -varmuutta ja ehkä jopa sen ensimmäisen nollan... Seuraavat kisat voisivat olla kalenterissa touko-kesäkuun vaihteessa ja sitä ennen pitäisi saada keinu sujumaan VIIMEINKIN kunnolla sekä parantaa paljon keppien suoritusvarmuutta, varsinkin aloitusta.
sunnuntaina, toukokuuta 08, 2011
torstaina, toukokuuta 05, 2011
Silmätippoja ja puolikas kyytabletti
Viime viikolla sain Hakametsästä puhelun, että silmälääkäri oli päättänyt määrätä Javalle silmänpainetta alentavat silmätipat oikeaan silmään. Aiemmassa postauksessa kerroin, että oikea silmä olisi ollut ok, mutta näköjään siinä painelukema oli sittenkin hieman viitearvoja korkeampi. Resepti tuli postissa kotiin ja tänä maanantaina poikkesin läheisessä apteekissa hakemassa tipat. Apteekissa valitsin reseptistä poiketen rinnakkaislääkkeen ja sain silmätipat hieman halvemmalla (pullo maksoi 10,40e).
Ohjeen mukaisesti Javalle laitetaan yksi tippa kahdesti vuorokaudessa oikeaan silmään. Aloitin laittamisen tiistaina ja nätisti Java antaa tipan laittaa, vaikka ei varmaan suuremmin nauti tilanteesta. Huomenna olisi tarkoitus soittaa meille taas ensi viikolle silmänpaineiden kontrolliaika, koska viikon päästä tippojen aloituksesta paineet pitää mittauttaa.
Ja jotta tämä ei olisi tässä, on Javan terveys muutenkin viime aikoina vaivannut päätä. Viime torstaina pesin Javan ja trimmasin sen naaman kuten monta kertaa aiemminkin. Illalla huomasin, että toinen Javan suupielistä oli turvonnut ja Java joutuikin nukkumaan yönsä pitkästä aikaa kauluri päässä, jottei raapisi itseään. Aamulla turvotus oli laskenut ja päivän aikana suupieli palautui normaaliksi. Kunnes taas perjantai-iltapäivänä huomasin, että toinenkin suupieli on alkanut turvota ja että aiemmin turvonnut alkoi taas oireilla. Tässä vaiheessa päätin kysellä apua eläinlääkäristä ja soitin Hakametsään.
Ohjeeksi annettiin raapimisen estäminen kaulurilla, turvotusalueen pyyhkiminen puhdistusaineella ja puolikas kyytabletti (ensin sanoivat, että kokonainen, mutta päädyttiin sitten puolikkaaseen, kun itse epäilin annostusta Javan kokoiselle). Onneksi autossa oli yhä viime kesänä ostettuja kyytabletteja! Illan aikana turvotus hiljalleen laski eikä ole enää palannut. Jotenkin hyvin mystinen juttu ja loogista olisi, että reaktio olisi jotenkin liittynyt kuonon trimmaamiseen. Ihmeellistä vain, ettei siitä koskaan aiemmin ole tullut mitään tällaista.
Eilen tarkemman tarkistelun kohteeksi joutuivat Javan korvat. Synttäriensä kunniaksi Java sai korvien, silmien ja hampaiden puhdistuksen eikä varmasti tykännyt yhdestäkään toimenpiteestä. Toisaalta myös Nele joutui samaisen puhdistusoperaation uhriksi... Javan korvia puhdistaessa huomasin molemmissa korvanlehdissä jotain ylimääräistä. Ensin luulin, että se on jotain eritettä, mutta nyt vaikuttaa, että se olikin rupea tai muuta vastaavaa? Voi olla, että tämä liittyy tuohon yllämainittuun suupielten turpoamiseen, mutta en ole nähnyt Javan missään vaiheessa rapsuttavan molempia korviaan niin intensiivisesti, että iho olisi voinut mennä rikki.
Täytyy nyt seurailla Javan korvia ja tarvittaessa voin kysyä asiasta Hakametsässä, kun mennään silmänpaineiden mittaukseen. On jotenkin hämmentävää, että Javalla on viime aikoina ollut näin paljon kaikenlaisia terveysongelmia, mutta niin kai se on, että vanhuus ei tule yksin.
Ohjeen mukaisesti Javalle laitetaan yksi tippa kahdesti vuorokaudessa oikeaan silmään. Aloitin laittamisen tiistaina ja nätisti Java antaa tipan laittaa, vaikka ei varmaan suuremmin nauti tilanteesta. Huomenna olisi tarkoitus soittaa meille taas ensi viikolle silmänpaineiden kontrolliaika, koska viikon päästä tippojen aloituksesta paineet pitää mittauttaa.
Ja jotta tämä ei olisi tässä, on Javan terveys muutenkin viime aikoina vaivannut päätä. Viime torstaina pesin Javan ja trimmasin sen naaman kuten monta kertaa aiemminkin. Illalla huomasin, että toinen Javan suupielistä oli turvonnut ja Java joutuikin nukkumaan yönsä pitkästä aikaa kauluri päässä, jottei raapisi itseään. Aamulla turvotus oli laskenut ja päivän aikana suupieli palautui normaaliksi. Kunnes taas perjantai-iltapäivänä huomasin, että toinenkin suupieli on alkanut turvota ja että aiemmin turvonnut alkoi taas oireilla. Tässä vaiheessa päätin kysellä apua eläinlääkäristä ja soitin Hakametsään.
Ohjeeksi annettiin raapimisen estäminen kaulurilla, turvotusalueen pyyhkiminen puhdistusaineella ja puolikas kyytabletti (ensin sanoivat, että kokonainen, mutta päädyttiin sitten puolikkaaseen, kun itse epäilin annostusta Javan kokoiselle). Onneksi autossa oli yhä viime kesänä ostettuja kyytabletteja! Illan aikana turvotus hiljalleen laski eikä ole enää palannut. Jotenkin hyvin mystinen juttu ja loogista olisi, että reaktio olisi jotenkin liittynyt kuonon trimmaamiseen. Ihmeellistä vain, ettei siitä koskaan aiemmin ole tullut mitään tällaista.
Eilen tarkemman tarkistelun kohteeksi joutuivat Javan korvat. Synttäriensä kunniaksi Java sai korvien, silmien ja hampaiden puhdistuksen eikä varmasti tykännyt yhdestäkään toimenpiteestä. Toisaalta myös Nele joutui samaisen puhdistusoperaation uhriksi... Javan korvia puhdistaessa huomasin molemmissa korvanlehdissä jotain ylimääräistä. Ensin luulin, että se on jotain eritettä, mutta nyt vaikuttaa, että se olikin rupea tai muuta vastaavaa? Voi olla, että tämä liittyy tuohon yllämainittuun suupielten turpoamiseen, mutta en ole nähnyt Javan missään vaiheessa rapsuttavan molempia korviaan niin intensiivisesti, että iho olisi voinut mennä rikki.
Täytyy nyt seurailla Javan korvia ja tarvittaessa voin kysyä asiasta Hakametsässä, kun mennään silmänpaineiden mittaukseen. On jotenkin hämmentävää, että Javalla on viime aikoina ollut näin paljon kaikenlaisia terveysongelmia, mutta niin kai se on, että vanhuus ei tule yksin.
keskiviikkona, toukokuuta 04, 2011
Java 5v
Melkein heti Nelen jälkeen on Javan vuoro juhlia synttäreitään, vuosia tulee tänään täyteen viisi!
sunnuntaina, toukokuuta 01, 2011
Vappu
Koirien vappu kului näissä tunnelmissa:
Java vahtii tarkasti grillin vieressä
Nele tyytyi katselemaan kauempaa
sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2011
Tampereen Pikkukoirat ry esittää
Suurin osa yhdistyksemme tapahtumista ja toiminnasta on suunnattu vain jäsenille, mutta lähiaikoina on tulossa kaksi tapahtumaa, jotka ovat avoimia kaikille ja toinen myös kaikenkokoisille koirille. Seuraavaksi pieni mainos molemmista:
Naksutinkoulutuksen perusteet 10.5.2011
Naksutinkoulutuksen perusteet-luennolla tutustutaan ideologiaan naksutinkoulutuksen taustalla. Naksutinkoulutuksesta tulee luennoimaan kaikille tuttu Tommy Wirén. Hintaan sisältyy kahvitus.
* Aika: 10.5.2011 alkaen klo 18.00 (kesto 2-3h)
* Paikka: Pohjois-Hämeen kennelpiiri, Tampereentie 484, 33880 LEMPÄÄLÄ
* Hinta: 10 € jäsenet, 15 € ei-jäsenet
* Mukaan mahtuu 30 kuuntelijaa
* Sitovia ilmoittautumisia otetaan vastaan 11.4.-3.5.2011 osoitteessa kurssit@tapit.fi
Epävirallinen tottelevaisuuskoe 21.5.2011
Aika: Lauantai 21.5.2011 klo 10.00 alkaen
Paikka: Hervannan ammattiopisto (Hepolamminkatu 10), E- ja F-rakennusten välinen aidattu kenttä
Luokat: Mölli, ALO, AVO
Rajoitettu osallistujamäärä: 25 koirakkoa
Tuomarina Mimoza Vierikko
Sitovat ilmoittautumiset 7.5.2011 mennessä osoitteeseen tapit@tapit.fi
Ilmoita viestissä oma nimesi, koiran nimi, rotu ja mihin luokkaan koira osallistuu.
Saat paluuviestissä vahvistuksen ja maksutiedot.
Koirien rokotukset tarkastetaan koepaikalla, muista rokotustodistus!
Maksut: Jäsenet 5 €, muut 8 €
Paikalla buffet ja palkintoja sponsoroimassa Musti ja Mirri sekä Gessi.
Tervetuloa!
Tiedustelut: tapit@tapit.fi
Suosittelen kumpaakin tapahtumaa blogini lukijoille!
Naksutinkoulutuksen perusteet 10.5.2011
Naksutinkoulutuksen perusteet-luennolla tutustutaan ideologiaan naksutinkoulutuksen taustalla. Naksutinkoulutuksesta tulee luennoimaan kaikille tuttu Tommy Wirén. Hintaan sisältyy kahvitus.
* Aika: 10.5.2011 alkaen klo 18.00 (kesto 2-3h)
* Paikka: Pohjois-Hämeen kennelpiiri, Tampereentie 484, 33880 LEMPÄÄLÄ
* Hinta: 10 € jäsenet, 15 € ei-jäsenet
* Mukaan mahtuu 30 kuuntelijaa
* Sitovia ilmoittautumisia otetaan vastaan 11.4.-3.5.2011 osoitteessa kurssit@tapit.fi
Epävirallinen tottelevaisuuskoe 21.5.2011
Aika: Lauantai 21.5.2011 klo 10.00 alkaen
Paikka: Hervannan ammattiopisto (Hepolamminkatu 10), E- ja F-rakennusten välinen aidattu kenttä
Luokat: Mölli, ALO, AVO
Rajoitettu osallistujamäärä: 25 koirakkoa
Tuomarina Mimoza Vierikko
Sitovat ilmoittautumiset 7.5.2011 mennessä osoitteeseen tapit@tapit.fi
Ilmoita viestissä oma nimesi, koiran nimi, rotu ja mihin luokkaan koira osallistuu.
Saat paluuviestissä vahvistuksen ja maksutiedot.
Koirien rokotukset tarkastetaan koepaikalla, muista rokotustodistus!
Maksut: Jäsenet 5 €, muut 8 €
Paikalla buffet ja palkintoja sponsoroimassa Musti ja Mirri sekä Gessi.
Tervetuloa!
Tiedustelut: tapit@tapit.fi
Suosittelen kumpaakin tapahtumaa blogini lukijoille!
Nyt riittää lepäily
Agilityn lisäksi kaikki muukin koirien kouluttaminen tuntuu viime aikoina jääneen aivan täysin. Alkuvuodesta tein koirien kanssa melkein joka päivä jotakin pientä, mutta nyt treenikalenteri on täyttynyt toisiaan seuraavista lepopäivistä. Naksutin ja kosketuskeppi ovat pölyttyneet pöydän nurkassa ja hiirimatto on ollut piiloutuneena koirien lelulaatikkoon. Tämä kaikki tarkoittaa vain yhtä asiaa...
Ylös, ulos ja treenaamaan! Eli nyt pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa taas aktiivisemmin täyttää treenikalenteria. Ja treenit pitää nimenomaan siirtää ulos, koska enää ei voi käyttää syynä lunta ja kylmyyttä eikä pelkästä sisätreenailusta pidemmän päälle ole hyötyä.
Vuoden vaihteessa kirjoittelin ylös muutamia tavoitteita koirille ja niitä pitäisi nyt alkaa työstää. Javalle suunnitelmissa on jopa yksi tokon koekäynti ja koepäiväkin voisi olla selvillä, kunhan vain treenataan, ettei esimerkiksi seuraamiset olisi sellaista haahuilua kuin aiemmin möllitokossa. Nelen kanssa pitäisi opetella pari tokoliikettä ja niitä varten olisi nyt tärkeää opettaa Nele seuraamaan. Muuten listalla oli mm. nouto ja oma paikka, joita ei olla tehty yhtään.
Yksi opetettavista asioista on listalla vuodesta toiseen pyörivä toisten koirien ohittaminen. Tiedän kuinka opetan sen ja miten onnistuneita ohituksia saadaan, mutta silti ohitusongelma vain on ja pysyy. Kaikkia tilanteita ei tietenkään voi ennakoida, mutta hyvin paljon kyseessä on oma laiskuus. Talvella oli helppo käyttää tekosyynä sitä, että muiden väistäminen oli lumen takia niin hankalaa, mutta nyt tätäkään ongelmaa ei enää ole. Voisin oikeasti yllättyä, jos nyt ottaisin koirien kanssa vaikkapa kahden viikon teho-ohitustreenin, sillä oppimiskykyä ei noilta kummaltakaan puutu.
Ja sitten vielä se kaikista vaikein osuus eli siirtyminen sanoista tekoihin. :)
Ylös, ulos ja treenaamaan! Eli nyt pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa taas aktiivisemmin täyttää treenikalenteria. Ja treenit pitää nimenomaan siirtää ulos, koska enää ei voi käyttää syynä lunta ja kylmyyttä eikä pelkästä sisätreenailusta pidemmän päälle ole hyötyä.
Vuoden vaihteessa kirjoittelin ylös muutamia tavoitteita koirille ja niitä pitäisi nyt alkaa työstää. Javalle suunnitelmissa on jopa yksi tokon koekäynti ja koepäiväkin voisi olla selvillä, kunhan vain treenataan, ettei esimerkiksi seuraamiset olisi sellaista haahuilua kuin aiemmin möllitokossa. Nelen kanssa pitäisi opetella pari tokoliikettä ja niitä varten olisi nyt tärkeää opettaa Nele seuraamaan. Muuten listalla oli mm. nouto ja oma paikka, joita ei olla tehty yhtään.
Yksi opetettavista asioista on listalla vuodesta toiseen pyörivä toisten koirien ohittaminen. Tiedän kuinka opetan sen ja miten onnistuneita ohituksia saadaan, mutta silti ohitusongelma vain on ja pysyy. Kaikkia tilanteita ei tietenkään voi ennakoida, mutta hyvin paljon kyseessä on oma laiskuus. Talvella oli helppo käyttää tekosyynä sitä, että muiden väistäminen oli lumen takia niin hankalaa, mutta nyt tätäkään ongelmaa ei enää ole. Voisin oikeasti yllättyä, jos nyt ottaisin koirien kanssa vaikkapa kahden viikon teho-ohitustreenin, sillä oppimiskykyä ei noilta kummaltakaan puutu.
Ja sitten vielä se kaikista vaikein osuus eli siirtyminen sanoista tekoihin. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
