Jumissa

Javan terveystilanne on aiheuttanut jälleen päänvaivaa. Viime sunnuntaina kävelytin koiria Hervannassa ennen Nelen kisavuoroa. Yhtäkkiä Java ei suostunut enää kävelemään, meni istumaan ja katseli tassujaan. Ensin ajattelin, että anturoiden väliin oli mennyt kivi, mutta sieltä ei löytynyt mitään. Tätä tilannetta kesti jonkin aikaa, mutta myöhemmin Java suostui taas liikkumaan ihan ok. Tarkkailin tilannetta alkuviikon ja vaikutti siltä, että Javalla oli ollut vain jokin hetkellinen ongelma, kunnes keskiviikkona lenkillä sama tapahtui uudestaan ja vielä pahempana.

Olimme lenkkeilleet jo jonkin aikaa, kun Java yhtäkkiä kieltäytyi kävelemästä. Ensin vaikutti jälleen siltä, että tassuissa oli jotakin, mutta mitään niistä ei löytynyt. Kun Java liikkui, se oli hyvin hankalan näköistä ja Java jopa ontui hieman. Muutenkin koko koira vaikutti kovin surkealta, joten ei auttanut kuin kantaa Java kotiin. Kotiin päästyään Java ensin pari kertaa potki jalkaansa ilmassa ja sen jälkeen aloitti paniikinomaisen mattojen ruopimisen. Tässä vaiheessa olin jokseenkin varma, että rikoin Javan viime perjantain epiksillä.

Soitin Hakametsään ja saimme sinne ajan fysioterapiaan ensi keskiviikolle. Tiedän, että Javan on vaikea rentoutua eläinlääkärin tiloissa, mutta muutakaan ei nyt ole. Puhelimeen vastannut hoitaja oli sitä mieltä, että Javaa olisi hyvä käydä näyttämässä eläinlääkärille ja itse olin samaa mieltä, koska jotain oli selvästi vialla. Hakametsässä oli täyttä, joten soitin "varapaikkaamme" Reviiriin ja saimme ajan heti torstaiaamuksi heidän ortopedilleen.

Reviirillä jouduimme odottelemaan vuoroamme jonkin aikaa ja kun eläinlääkäri viimein ehti ottaa meidät vastaan, hän aloitti puheen "Pahoitteluni, olen koko aamun joutunut kertomaan huonoja uutisia...". Siinä vaiheessa tuli sellainen olo, että ollaankohan me jonossa seuraavat?! Ell tunnusteli Javan jalat kauttaaltaan eikä löytänyt mitään ihmeellistä. Polvet olivat hänen mukaansa oikein hyvässä kunnossa, toinen hieman toista parempi. Mutta selkälihasten tunnustelu sai Javan kumaraan ja takajalkojen jalan yläosan kiinnitysosan lihakset olivat jumissa. Ell halusi tarkistaa myös Javan anaalirauhasten tilanteen. Vasen oli suurentunut, mutta erite oli molemmissa normaalia eikä tyhjennyksessäkään ollut ongelmia. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kumpikaan koiristani joutui tähän operaatioon ja jestas sitä hajua (kotona Java pääsi samantien pesulle). Javalta mitattiin kuumekin, mutta sitä ei onneksi ollut.

Javalle laitettiin kipulääkepistos ja saimme kipulääkettä noin viikoksi kahdeksi. Lisäksi Java pitäisi käyttää hieronnassa, joka onneksi tosiaan on jo kalenterissa. Todella huojentava tieto oli, että Javan polvet ja yleensä jalat olivat kunnossa. Todennäköisesti viime viikolla oli ihan liian paljon kaikkea harrastetta ja ne yhdessä saivat Javan jumiin. Eläinlääkärireissun jälkeen Java on voinut hyvin. Liikuntaa ei saanut jättää pois, mutta mitään revittelyjä ei nyt tietenkään tehdä.