Olisin toivonut, että koirien terveysongelmat jättäisivät meidät hetkeksi rauhaan, mutta ei. Maanantaiaamuna huomasin heti herätessäni, että Java pitää oikeanpuoleista silmäänsä kiinni ja vasenkin on vain puoliksi auki. En itse pystynyt näkemään mitä silmässä oli eikä vaikuttanut siltä, että silmässä olisi roska tai tavallinen tulehdus. Koko tähän tilanteeseen lisäjännitystä toi se, että olimme Kankaanpäässä, jossa ei todellakaan ole samalla tavalla eläinlääkäriasemia kuin Tampereella. Onneksi paikallisella kunnaneläinlääkärillä oli sattumalta ajanvaraus heti aamusta ja sainkin Javalle nopeasti ajan.
Eläinlääkäri sai Javan silmää avattua sen verran, että nähtiin mistä on kyse: silmästä ei erottanut värillistä ja mustaa osaa, vaan kaikki keskellä oli punaista. Sama tilanne eli silmänsisäinen verenpurkauma tapahtui joulukuussa 2011, jolloin pelästyin linssin irtoamista ja lähdin Javan kanssa vauhdilla päivystykseen. Kunnaneläinlääkäri myönsi heti, ettei hän osaa tehdä Javan ongelmalle muuta kuin antaa meille mukaan antibioottitipat ja kipulääkettä. Lisäksi hän kehotti konsultoimaan Javan silmälääkäriä. Samanlaisella lääkityksellä ja ohjeistuksella lähdimme aikoinaan päivystyksestä.
Tuntui, että Javan silmän tilanne hieman parani iltapäivää kohti mentäessä, mutta ei kuitenkaan niin nopeasti kuin edellisellä kerralla. Java piti silmäänsä enemmän auki, mutta silmä oli yhä selvästi keskeltä punainen ja samea eikä Java tuntunut juurikaan näkevän sillä. Jätin aamuisen eläinlääkärireissumme jälkeen Hakametsään soittopyynnön silmälääkärillemme, joka yllättäen soitti takaisin jo iltapäivällä. Hän totesi, ettei antibioottitipoista ole mitään apua tässä tilanteessa, mutta kipulääke kannattaa antaa (olinkin antanut sen jo aamulla). Myös painetipat tulisi antaa normaalisti, sillä silmänpaine saattaa nousta verenpurkauksen seurauksena. Sain samalla Javalle ylimääräisen ajan Hakametsään heti tiistai-iltapäivään.
Tiistaina saatiin Hakametsästä seuraava diagnoosi: "Javan oikeassa silmässä oli taas silmänsisäinen verenpurkauma. Verenvuotoon liittyy tulehdusreaktiota ja se voi aiheuttaa kipua. Silmänpaineet olivat hyvät. Oikeassa silmässä on ilmeisesti joitain verisuonia, joissa tapahtuu herkästi spontaaneja repeämisiä. Vasemmassa silmässä epämuotoisia suonia tai verisuonipullistumia ei ole nähty. Joskus verenvuototaipumus voi liittyä yleissairauksiin, joista Javalla ei ole mitään viitteitä. Koiran verenpainelukemat olivat normaalit."
Lääkkeeksi Java sai kortisonitipat kolme kertaa päivässä kontrolliin asti, Atropin-tipat kerran päivässä kolmen päivän ajan (tänä aamuna laitettiin viimeinen) ja painetipat sekä kosteustipat jatkuvat entisellä ohjeella. Kipulääkettä annetaan viikon ajan ja kontrolliin suunnataan ensi viikon alussa. Java ei näe oikealla silmällään, joten luonnollisesti pitää olla varovainen, ettei Java loukkaa silmäänsä oksiin, yms. Näön pitäisi palautua, kun verihyytymä hitaasti liukenee pois silmästä, mutta samalla eläinlääkäri varoitteli siitä, että jos näitä verenpurkaumia tulee usein, näkö saattaa mennä lopullisesti. Javan pitäisi nyt myös ottaa rauhallisesti, sillä verenpaineen nouseminen saattaa saada suonen tihkumaan uudestaan.
Kun viimeksi olimme näissä merkeissä silmälääkärissä, oli eläinlääkärin kanssa puhetta stressin vaikutuksesta ja samasta aiheesta keskusteltiin tälläkin kertaa. Kaikesta tässä välissä tapahtuneesta huolimatta olen vieläkin samalla linjalla kuin vuonna 2011 eli en ajatellut laittaa Javaa "pumpuliin", vaan pyritään jatkamaan normaalia elämää. Toki turhia riskejä kannattaa välttää ja jos tiedossa on esimerkiksi metsäreissu, jonka tiedän kovasti stressaavan Javaa ja siinä sivussa itseänikin, voi olla järkevämpää jättää Java kotiin ja lenkkeillä paikassa, jossa ei ole niin paljon Javaa kiihdyttäviä ärsykkeitä. Olin elätellyt myös toiveita, että hieman aktivoituisimme agilityssa Javan kanssa tänä kesänä, mutta katsotaan nyt miten Javan näkö palautuu. Voi olla, ettei Javasta kerta kaikkiaan ole enää harrastamaan agilitya, varsinkaan jos koira ei näe kunnolla toisella silmällä. Kaiken kaikkiaan tämä silmävaiva on ikävä takaisku juuri nyt, kun oltiin vaihteeksi päästy koko porukalla tekemään pidempiä lenkkejä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti