Java ja Taisto (porukan vanhin ja nuorin)
Heti vuodenvaihteesta alkoi järjettömät kylmät pakkaset, jotka kestivät kolmisen viikkoa. Kylmimmillään mittari näytti lähes -30 astetta. Kolmen viikon aikana koirat eivät juurikaan käyneet ulkona kuin pikaisesti tekemässä tarpeensa, lenkkien kesto taisi olla noin 10-15 minuuttia maksimissaan. Välillä sentään hieman lauhtui, mutta se merkitsi lumisadetta ja esimerkiksi yritys lähteä metsälenkille päättyi siihen, että Nelelle ja Tildalle oli polulla ihan liikaa lunta ja molempia alkoi paleltaa. Eniten tekemättömyys näkyi Tildassa joka hihnassa kimpoili kuin pieni kumipallo ja haukkui kaikkea sekä sisällä että ulkona.
Javan ja Tildan lisäksi kuvassa Taisto ja Ella
Viime viikonloppuna ulkona oli jo suorastaan mukava keli ja silloin suunnattiin sunnuntaina kaverien kanssa Nässylle (kaikki postauksen kuvat ovat tältä reissulta). Omien koirien lisäksi mukana oli Ella-koikkeri, Simo-havannankoira ja Taisto-walesinterrieri. Tilda ja Taisto hieman innostuivat juoksemaan keskenään, mutta muuten meno oli aika hillittyä. Lumi rajoitti koirien liikkumista jonkin verran: sitä oli hieman liikaa pienemmille ja lisäksi lumi tarttui turkkeihin kiinni. Heti maanantaina käytiin Nässyllä uudestaan ja tällä kertaa löytyi erinomainen polkukin, mutta koirat eivät vaikuttaneet kovin innostuneilta.
"Otettaisko koirat kiva yhteiskuva teistä?"
Kaikki koirat samassa kuvassa: edessä Nelen lisäksi Simo
Syy siihen saattaa olla meitä jatkuvasti piinaavissa terveysongelmissa. Tai Java voi kohtuullisen hyvin, mutta Nele on taas tänään saanut vatsakramppeja ja Tilda sairastui alkuviikosta jälleen ripuliin. Tiistaina aloitin Tildalle Promax-kuurin ja kevennetyn ruokavalion. Myös Tilda sai pieniä vatsakramppeja akuutissa vaiheessa ja vinkui kivusta. Nyt pikkukoira voi paremmin, mutta yhä vain ihmetyttää mistä tämä vatsatauti tuli. Nelen tilanne ihmetyttää vähintään yhtä paljon. Nele on voinut pääsääntöisesti hyvin, mutta vatsa saattaa välillä aamuisin kurista ja tiistaina Nele sai taas muutaman vatsakrampin. Tänään tilanne oli huonompi: Nele ei suostunut syömään aamulla mitään ja iltapäivästä kramppeja tuli sen verran, että jouduin taas antamaan Litalginin. Iltaruoan Nele söi, jonka jälkeen vatsakrampit ovat vähitellen hävinneet. Pepcid-lääkitys jatkuu vielä ensi viikon alkuun, mutta en tiedä mitä sen jälkeen. Koira nyt kuitenkaan ei ole vielä kunnossa.
Ei tule ikävä tätä tammikuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti