tiistaina, heinäkuuta 15, 2014

Uimista ja viehejuoksua

Viime postauksen valituksen jälkeen Suomen kesä teki täyskäännöksen ja kylmyys vaihtui helteeseen. Olenkin ollut jossain ihan muualla kuin tietokoneen edessä ja siitä johtuu yli kahden viikon blogihiljaisuus. Tänä aikana koirat ovat muun muassa päässeet uimaan, yhteislenkkeilemään ja juoksemaan kiinni viehettä.

Reilu viikko sitten sunnuntaina matkasimme mökille Padasjoen suuntaan. Ajatuksena oli viedä Java uimaan, varsinkin kun eräästä kätköstä oli löytynyt juuri sopivan pieni, kelluva lelu. Java lähtikin mielellään uimaan lelun perään ja parin kierroksen jälkeen menoa oli pakko jo rauhoittaa. Kuivailin Javaa rannalla, kun kepo houkutteli Neleä rantaan. Ajattelin Nelen menevän tapansa mukaisesti kaivamaan rantahiekkaa turvallisen välimatkan päähän vedestä ja yllätys oli suuri, kun näin Nelen seisovan muina koirina vedessä. Uimaan Nele ei lähtenyt, mutta kahlasi syvälle ja tuli veteen monta kertaa. Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut kuuden vuoden aikana ja olen aika varma, että huhtikuinen koirauinti on vaikuttanut tavalla tai toisella tähän muutokseen.








Viime maanantaina koirat pääsivät uudestaan uimaan, kun lähdimme Tappien yhteislenkille Pyynikille. Omien koirieni lisäksi paikalla oli viisi muuta koiraa, joista vain kaksi olivat ennestään tuttuja. Java ja Nele käyttäytyivät koko lenkin ajan todella hyvin. Poikkesimme pienellä hiekkarannalla Pyhäjärven rannassa: Java kävi uimassa ja Nele kahlasi. Olin jälleen tosi ylpeä Nelestä, joka ei antanut edes aaltojen häiritä itseään.


Kuvassa myös naapurissamme asuva Saana-käppänä


Torstaina oli vuorossa Tappien järjestämä viehejuoksuun tutustuminen. Meille jo kovin tuttua hommaa, mutta tottakai piti käyttää tilaisuus hyväksi, kun yhdistys kustansi jokaiselle yhden ratavuoron. Otinkin molemmat koirat juoksemaan. Ensin radalle pääsi Java, joka lähti vieheen perään täysillä ja tietenkin tapporavisteli vieheen lopuksi. Onneksi vieheestä ei tällä kertaa lentänyt palasia pitkin kenttää... Myös Nele lähti vauhdilla jahtaamaan viehettä ja teki pieniä harjakoiramaisia syöksyjä kohti viehettä, kun ratahenkilö hieman yritti leikittää Neleä. Varsin tyypilliset suoritukset molemmilta koirilta.


2 kommenttia:

Liina kirjoitti...

Tosi kiva, että Nele suhtautuu uskaltautuu veteen :) Teidän kesäpuuhat kuulostaa mukavilta, viehejuoksua olis kiva joskus koittaa omankin koiran kanssa.

Tanja kirjoitti...

Suosittelen kyllä kokeilemaan, jos vain sattuu mahdollisuus kohdalle! :) Kaikki koirat eivät siitä innostu, mutta meidänkin 10 koirakon porukasta taisi olla vain yksi koira, joka ei niin ymmärtänyt vieheen päälle. Muut lähtivät perään ja osa vielä Javan tapaan innostui vähän ravistelemaan karkulaista.