Käväisin tänään Tampereen kansainvälisessä koiranäyttelyssä vilkaisemassa harjakoiria ja vähän muitakin sekä shoppailemassa. Mukaan tarttui Findogsilta tällaista:
Rusetit ovat Nelen etutukkaa varten ja innoituksen niihin sain treenikaverin havannankoirilta. Tähän asti olen käyttänyt Nelellä pieniä kumilenkkejä, mutta toiveissa on ollut löytää ratkaisu, jonka korjailu olisi helpompaa. Tänään näyttelyn havannankoirilla taisi lähes jokaisella olla tuollainen rusetti päässä, joten toivottavasti toimisi harjakoirallakin yhtä hyvin.
Kuvan suihkepullo on lähes legendaarinen Kelcon De-Mat harjausneste, nykyiseltä nimeltään Wild Animal Liquid Slicker. Tätä on hehkuttanut useampi ihminen ja vasta nyt kyseinen ihmeaine löysi tiensä meille. Toivon todella, että on hintansa arvoinen. Ostin myös Show Techin kamman, jossa toinen pää on tiheämpi. Lisäksi olin kotoa lähtiessä luvannut tuoda herkkuja koirille, joten pakkohan niitäkin oli hankkia. :)
Viimeksi kävin Treen KV-näyttelyssä keväällä 2008, kun halusin nähdä näyttelymenoa ennen oman rotukoiran saapumista. Samaisena vuonna katsastin myös Kpään ryhmänäyttelyn ja haaveilin lähteväni vielä ulkomaille saakka näyttelykehään. Alun perin en ollut lainkaan kiinnostunut näyttelyistä ja Javaa hankkiessani ajattelin, ettei sekarotuisuus haittaa, kun en halua näyttelyihin. Käytiin kumminkin mätsärissä ja siitä se ajatus lähti. Nelen kohdalla odotukset olivat korkealla ja rytinällä sitä tultiin alas, kun koiralla alaleuka kasvoi ja kasvoi. Aiemmin en tiennyt purentavirheistä mitään ja yhtäkkiä kaikki pyöri sellaisen ympärillä. Hyvin masentava oli se päivä, kun eläinlääkäri sanoi, ettei purenta tule paranemaan. Ja tältähän Nelen purenta nykyään näyttää:
Eipä tuon kanssa ole kehään asiaa, ellei tuomari satu olemaan puolisokea. Koko homma harmittaa siksikin, että Nele tuntuisi olevan juuri sopiva näyttelykoiraksi. Mätsäreissä Nele esiintyy mielestäni hyvin ja ottaa muutenkin koko touhun rauhallisesti, on helppo käsitellä ja nauttii ihmisten huomiosta. Toisin kuin esimerkiksi Java, joka taas loistaa agilitykentällä ja tokossa.
Kolmatta koiraa minun ei ollut tarkoitus enää ottaa, mutta kyllä tänään taas näyttelyssä kävi mielessä, että jos kuitenkin...
lauantaina, maaliskuuta 20, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Eikun vain kolmatta kehiin ;) Kyllä sinä jaksaisit niiden kanssa touhuta!
Lähetä kommentti