Kevään myötä laitoin agilitykuviot jälleen uusiksi, kun totesin, ettei vuorotyö ja säännöllinen harrastaminen yrityksestä huolimatta sovi yhteen. Pitkään jahkasin ja pohdin mitä tekisin yhdistys- ja treeniasioiden suhteen, vaikka joka kerta, kun asiasta jollekin puhuin, kuulin jo itsekin omassa puheessani sen oikean ratkaisun. Lopullinen niitti oli se, kun työkaverini totesi minulla olevan aika huonon harrastuksen, kun joko en koskaan päässyt treeneihin tai kun pääsin, valitin etten millään jaksaisi työpäivän jälkeen mennä. Harrastamisen pitäisi olla kivaa, mutta nyt siitä oli taas tullut pakollinen paha, johon piti jaksaa vain sen takia, että siitä on maksanut.
Toki treeneissä oli kivaa silloin, kun sinne välillä ehdittiin ja Tilda oli todella pätevä pieni agilitykoira. En kuitenkaan halunnut enää kesällä maksaa treeneistä, joihin en työvuorojen takia pääse eikä satunnainen treenailu edes kunnolla vienyt meitä eteenpäin. Vaihtoehdoksi jäi omatoimitreenailu, joka Takuilla on ulkokentän takia haastavaa: esteiden raahaaminen yksin ulkokontista ei innostanut edes ajatuksena ja tiesin jo valmiiksi, että käytännössä omatoimitreenailu tulisi jäämään. Lopulta jäljellä oli enää talkoiden tekeminen ja ihan niin paljon ei intoa kuitenkaan enää ole, että tekisin huvin vuoksi talkoita. Ilmoitin eroavani Takuista talvikauden päätteeksi. Kunpa olisin liittynyt Takkuihin jo aikanaan heti Javan alkeiskurssin jälkeen, sillä olisin varmasti saanut tästä yhdistyksestä enemmän iloa kuin TamSKista ja suhteellisen aktiivisena koiraihmisenä olisin varmasti ollut silloin paljon enemmän toiminnassa mukana. Nyt vain elämäntilanne on niin kiireinen ja aktiivisuus riittää tasan yhteen koirayhdistykseen eli Tappeihin.
Tällä hetkellä tilanne agilityn suhteen on se, ettei Tildalla ole minkäänlaista treenipaikkaa. Olen yhä TamSKin jäsen, joten heidän uudella hallillaan tulee varmasti kaverien kanssa omatoimitreenattua silloin tällöin. Ja juuri nyt ollaan Tappien järjestämällä kolmen kerran jatkokurssilla, johon tosin päästään vain kaksi kertaa. Sen jälkeen on kuviot taas ihan auki, mutta saa ollakin kesän ajan. Ehkä syksyllä voisi ajatella jatkavansa Tildan kanssa treenailuja, jos löytäisi töihin paremmin mukautuvan ratkaisun.
Tappien jatkokurssilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti