tiistaina, marraskuuta 23, 2010

Muutto

Olen tainnut jo aiemmin vihjaista, että minulla ja koirilla saattaa olla muutto edessä. Tämä tilanne on nyt erittäin ajankohtainen, sillä kuten toisessa blogissani jo kerroinkin, on asuntoni myyty reilu kuukausi sitten ja tulevana viikonloppuna jätämme Kalevan taaksemme. Uusi asunto oli pitkään etsinnän alla, sillä koirien kanssa ei voi muuttaa ihan mihin vain: yksityisellä lähes järjestään kiellettiin lemmikkieläimet ja muissa paikoissa jäi kilometrien pituiseen jonoon. Onneksi pystyin hakemaan myös asumisoikeusasuntoa ja sellaisen lopulta saimme!

Vuoden vaihteen jälkeen muutan koirien kanssa Jankaan. Uusi kotimme on taas kerrostalossa ja kuudennessa kerroksessa, mutta tällä kertaa taloyhtiöstä löytyy hissi. Enää en suostu muuttamaan porrastaloon, sillä portaiden kipuaminen oli koirien kannalta todella huono juttu. Nelen tassut lipsuvat helposti liukkaassa porraskäytävässä ja Javaa olen joutunut kantamaan heinäkuun leikkauksesta alkaen. Tai no, ylöspäin Java saa jo nousta portaat, kun kävelee niitä eikä hypi, mutta alaspäin Javalla on yhä ollut käytössään oma henkilökohtainen hissi. Tulevasta asunnosta löytyy myös mm. sauna ja parveke ja odotan innolla mitä koirat niistä tykkäävät.

Joulukuun ajan minulla ei ole asuntoa Tampereella, joten koirat pääsevät aluksi viettämään ensi viikon Hervannassa ja sen jälkeen lähdemme Kankaanpäähän. Itse tulen koulun takia uudestaan Treelle joulukuun puolivälissä, mutta koirat saavat viettää pidennetyn joululoman porukoillani.

Java ja Nele omatoimitreenien jäähdyttelylenkillä

Lunta kuonossa

2 kommenttia:

Lea kirjoitti...

Janka on kiva paikka asua, pääsee mukavasti kaupunkiin ja myös mettälenkille jos jaksaa autolla ajella pienen matkan päähän.

Me ollaan lähestulkoon sitten naapureita kun itse asustelen takahuhdissa, mut jankan "hoodit" tuli muutama vuosi sitten tutuiksi kun porttikadulla asustelin.. :) :)

Tanja kirjoitti...

Jankaa on moni kehunut, joten odotan innolla miten me sinne sopeudutaan. :) Tai lähinnä, että miten koirat sopeutuu eikä hommaa heti huomautusta ulvomisesta. Onneksi ehdin aika hyvin totuttaan niitä ennen pidempää yksinoloa. :)