sunnuntaina, syyskuuta 05, 2010

Ruokinnasta

Luin tässä muutama päivä sitten hyvin mielenkiintoisen artikkelin koirien ruokinnasta, jonka Jemima linkitti blogiinsa. Jo pidempään on ahdistanut se, että omien koirien ruokavalio koostuu lähes pelkästään nappuloista. Olen yrittänyt uudistaa omaa ruokavaliotani parempaan suuntaan ja on jotenkin tylyä, että siinä missä itse pyrin syömään terveellisemmin, pitää koirien tyytyä teolliseen valmisruokaan. Toki nykyinen nappulamerkkimme, Golden Eaglen ankka-kaura, on sopinut molemmille koirille hyvin ja on helpoudessaan kätevä.

Ei sen puoleen, että olisin koirien ruokinnassa luopumassa kokonaan nappuloista. Lähinnä tavoite olisi tarjota koirille monipuolisempaa ruokaa ja lisätä kotiruoan osuutta, joka on nyt nolla. Jostain kumman syystä ruokinnasta on kuitenkin tullut vähintäänkin salatiedettä ja kaikista ohjeista, neuvoista ja suosituksista menee sekaisin. Jemiman linkittämä artikkeli kiinnittikin huomiota juuri sillä, että oli mukavan selkeä ja helppolukuinen:

Kirsi Sjöman: Koiran ravitsemus

Artikkelissa huonoja puolia esitetään nappuloiden lisäksi myös barffauksesta, jonka nimeen osa koiranomistajista vannoo. Itse en ole koskaan innostunut barffauksesta, sillä koen sen hankalaksi eikä luiden syöttäminen jatkuvasti innosta, sillä siinä on omat vaaransa. Ylipäänsä en halua rajoittua tiukasti mihinkään suuntaukseen ja artikkelissa todettiinkin hyvin, että "Koiran ravitsemuksessa ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä totuutta eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa ruokkia koiraa." Täytyisi pitää tuo mielessä ja pyrkiä myös eroon siitä ajatusmallista, että koiran ruokinta on jotenkin poikkeuksellisen hankalaa.

Tänään laitoin tuumasta toimeen ja kokkailin koirille yrjölänpuuroa artikkelin ohjeistuksen mukaan. En tosin niin valtavaa annosta, sillä en omista 10 litran kattilaa ja muutenkin tein puuron uunissa. Vaaleaa riisiä taisi tulla n. 400g, kaurahiutaleita ehkä vajaa pari desiä ja hirssiä noin desi. Suurin piirtein puolivälissä jaoin puuron kahteen uunivuokaan, kun ensimmäinen ei tietenkään riittänyt. Paistamisen loppuvaiheessa lisäsin sekaan Rainbown vihannessekoituksen, jonka käsittelin sauvasekoittimen avulla pienemmäksi niin että koko keittiö sai osansa vihanneksista. Pitäisi ehkä hankkia se tehosekoitin niin säästyisi näiltä tilanteilta... Lihana puurossa on Barffinetin jauhettua broileria.


Luulen, että koirilla ei puuron syömisessä tule olemaan ongelmaa, sillä sen verran innokkaasti kyttäsivät keittiössä jo paistamisen aikana. Hieman epäselvää on se, että millainen määrä puuroa pitäisi per koira antaa. Ehkä täytyy vain mennä mutu-tuntumalla ja sitten lisätä/vähentää määrää, jos tarvitsee.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Mun tää edesmennyt söi elämänsä aikana pääasiassa erilaisia puuroja. Vaihtelin vaan aina välillä ainesosia. Tein ison satsin kerrallaan ja pakastin sitten suurimman osan. Kummasti sitä oppi arvioimaan kuinka isoja annoksia se tarvitsi. :) Pitäisikin taas tehdä, muutenkin olisi paljon ostettavaa barffinetistä, mutku se on "väärällä" puolella kaupunkia. :D
Pia