Agilitykoulutusohjaajaksi

Paljon olisi kaikenlaista kerrottavaa tänne blogiin ja aloitetaan vanhimmasta. Kaksi viikkoa sitten osallistuin agilitykoulutusohjaajan peruskurssille, jonka seuramme TamSK järjesti. Kurssi kesti perjantai-illasta sunnuntaihin ja tämän ensimmäisen viikonlopun aikana vetäjänä toimi agilitytuomari Anne Savioja.

Perjantaina meillä oli kolmen tunnin verran teoriaa, jonka aikana jakauduimme myös neljään viiden hengen ryhmään. Lauantaina ja sunnuntaina meillä oli mm. kahden tunnin verran käytännön harjoituksia, joiden aikana jokainen ryhmä sai muutaman koirakon opetettavaksi. Lisäksi oli teoriaa, käytännön harjoitusten läpikäyminen, roturyhmien esittely-ryhmätyö (omalla ryhmällä oli ajavat metsäkoirat) ja pieni loppukoe. Tiedossa oli pitkiä päiviä, joten koirat olivat kurssin ajan hoidossa Hervannassa.

Aikataulun selvittyä ehdin jo etukäteen pelätä miten selviän viikonlopusta, mutta loppujen lopuksi kaikki meni melko kivuttomasti. Koirat viihtyivät Hervannassa, teoriaosuudet olivat mielenkiintoisia ja ryhmätyöstäkin tuli ihan ok. Ainoastaan käytännön harjoitukset eivät olleet ihan sellaiset kuin olisin halunnut. Olisin toivonut tilanteeseen enemmän selkeyttä, sillä nyt teimme välillä vähän mitä sattui enkä tiedä saivatko koulutettavat koirakot kuinka paljon irti tilanteesta. Onneksi siinä vaiheessa, kun saa aivan oman ryhmän, saa itse päättää mitä tekee, miten ja koska. Näissäkin asioissa pätee sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja kun kouluttaja on kunnolla etukäteen suunnitellut mitä tehdään, homma ei mene säätämiseksi. Javan ja nyt Nelenkin kanssa olen saanut olla varsin hyvän kouluttajan opissa ja toivottavasti voin myöhemmin olla itsekin sellainen omille ryhmäläisille.

Koulutusohjaajan peruskurssiin kuuluu vielä toinen viikonloppu teoriaa ja käytännön harjoituksia, mutta tämä järjestetään vasta syyskuussa. Tässä välissä pitäisi tehdä viisi harjoituskoulutusta alkeis/jatkotason ryhmässä. Vielä ei ole selvinnyt missä nämä harjoittelut teen, mutta pitäisi nyt selvittää tämäkin...

Ja sitten vielä pieni loppukevennys. Kurssiviikonlopun aikana nimittäin selvisi, että suoran ja mutkan lisäksi putki voi olla myös solmussa (kuvassa etualalla Marja, joka pitää Wilmerin ja Nipsun blogia):

Vielä en ole päässyt kokeilemaan onnistuuko tällainen putki Javalta ja Neleltä.