Syyskuun myötä tuli arki. Palasin takaisin töihin reilun kahden vuoden tauon jälkeen ja on sinänsä onni, että agilitytreenit eivät enää ole kalenterissa, koska niiden sovittaminen iltavuoroihin olisi ollut melkoinen ongelma. Vaikka en itse enää olekaan jatkuvasti kotona, ei Tildan silti tarvitse olla päivisinkään varsinaisesti yksin, kun etätyöläinen viettää päivänsä yhä kotitoimistolla.
Tildan elämä on tällä hetkellä hyvin rauhallista ja välillä koko koira on kovin huomaamaton. Kuitenkin jonkinlaista piristymistä on ollut havaittavissa. Ruoka on alkanut maistua samaan tapaan kuin ennenkin ja lenkeillä on välillä suorastaan innokas koira. Tildaa on hierottu kuukauden välein ja vaikka kipeitä jumeja yhä löytyy, on tilanne hierojamme mukaan parempi kuin aloittaessa. Vielä kaipaisin Tildalle jotain tekemistä aktivoinnin muodossa ja mahdollisesti koirakaveria - tähän tilanteeseen en kuitenkaan toista koiraa itselleni, vaan jonkun muun koiraa, jonka kanssa Tildalla ehkä synkkaisi jopa leikkimisen muodossa.
Toissa viikonloppuna teimme koko perheen reissun Seitsemisen kansallispuistoon. Alun perin tavoitteena oli käydä Multiharjulla tutustumassa aarnimetsään, mutta aikataulujen takia jouduimme tyytymään Koverolammen nuotiopaikkaan ja Koveron perinnetilaan. Oli erittäin kiva juttu, että Tildakin pääsi osallistumaan retkeen! Pitkiä matkoja ei kävelty, mutta uskon, että Tilda oli ihan tyytyväinen, kun sai osuutensa makkarasta ja pääsi hetkeksi uusiin ympyröihin oman laumansa seurassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti