Retkeilyä Ritajärvellä ja muita huhtikuun kuulumisia

Huhtikuu on mennyt vauhdikkaasti ohi ja on vaikea uskoa, että ihan kohta ollaan jo vapussa. Jotenkin tämä kuukausi on tuntunut liian talviselta, mutta kun katsoin viime vuoden postauksia niin samanlaista taisi olla silloinkin. Varmasti oli hieman lämpimämpää, mutta yhtälailla viime vuoden kevätretkellä saatiin pieniä lumisateita.

Töissä sesonki alkaa vähitellen näkyä ja koirat ovat saaneet tottua pitkiin yksinoloihin. Välillä ehkä pitäisi taas nauhoitella päivän ääniä, jotta tietäisi mitä koirat täällä puuhaavat. Java todennäköisesti vain nukkuu, mutta varsinkin Tilda tykkää ilmoitella erinäisiä asioita ja vinkumiseen saattaa saada Nelenkin mukaan.

Huhtikuun alussa osallistuin Nelen ja Tildan kanssa Tappien kevätretkelle ja kävimme tutustumassa Ritajärven luonnonsuojelualueeseen Sastamalassa. Kevätretkelle osui onneksi ihan sopiva ulkoiluilma, mutta otin joka tapauksessa koirille villapaidat nuotiopysähdystä varten. Etukäteen hieman huolestutti polkujen liukkaus, mutta ne olivat paria satunnaista kohtaa lukuun ottamatta sulaneet. Myös polttopuiden määrä alueella oli alkuun epäselvä, mutta niitä oli jokaisella nuotiopaikalla ja saimme hyvin tulet aikaiseksi. Alkuun suunnitelmissa oli kiertää alueen kaikki järvet, jolloin kävelymatkaa olisi tullut noin 8 kilometriä, mutta aikataulujen takia kiersimme vain Valkeajärven ja Alisen Ritajärven. Tällä kertaa retkellä oli mukana 8 pikkukoiraa ja 4 ihmistä. Ritajärvelle täytyy ehdottomasti mennä uudestaan lähempänä kesää ja kävellä koko reitti.

Pariin otteeseen ollaan käyty myös Kankaanpäässä. Auto sai kesärenkaat alleen ja koirien häkki muutti taas takaluukkuun. Javalle ostin oman pikkuyksiön takapenkille, sillä pelkään, että Java ja Tilda alkavat vielä kinastella kesken ajon eikä Java toisaalta pidä yhtään siitä, että joku tulee liian lähelle. Lisäksi koirien erottaminen hillitsee autossa ulvontaa, joka on pelkästään hyvä asia.

Harmillisesti huhtikuuhun ei ole kuulunut kuin yksi agilitytreeni aivan kuun alussa. Yritin jopa kysellä Tildalle ryhmäpaikkaa, mutta se ainoa viikkoryhmä, joka omiin aikatauluihin olisi sopinut, oli täynnä. Välillä tuntuu, että harrastaminen on ihan mahdotonta, kun mikään ei koskaan käy työvuoroihin. Hetken mietin sitäkin vaihtoehtoa, että hakisin itselleni omatoimitreenimahdollisuutta, mutta en usko, että jaksaisin kuitenkaan käydä kovin aktiivisesti hallilla. Täytyy vielä katsella vaihtoehtoja, ehkä jostain joskus löytyy jotain meillekin sopivaa.

 Aamulenkki räntäsateessa

Olen jo muutamaan otteeseen ollut menossa siivoamaan parveketta, mutta kun ulkona näyttää tältä ja mittarissa on miinusta, olen hylännyt idean ja katsellut narsisseja sisältä. Ehkä sitten toukokuussa...