maanantaina, syyskuuta 30, 2013

Kauhajoen agilitykisat

Viime viikko oli allekirjoittaneen osalta yhtä sairastamista ja jonkin verran jo epäilytti pystynkö ollenkaan osallistumaan Kauhajoen agilitykisoihin. Koirien viikko oli pieniä ja hitaita lenkkejä lähipuiston ympäri, mutta onneksi kolmikko kesti lepäilyn suhteellisen hyvin eikä kukaan kiivennyt pitkin seiniä. Keskiviikkona minun oli tarkoitus mennä Nelen kanssa Huittisen valmennukseen, mutta ei mitään toivoakaan kyetä hallille asti. Onneksi sain vuoron kuitenkin myytyä. Torstaina piti pitkästä aikaa tokoilla Javan kanssa Tappien tokoteemassa, mutta pakko oli perua sekin. Ja ehkä kaikkien masentavinta oli joutua perumaan osallistuminen Tappien syysretkelle lauantaina! Vielä kun oli itse käynyt katsomassa reitin etukäteen ja tiesi, että tulossa oli hieno, juuri retkeilyyn sopiva syyspäivä. Lähtökohdat sunnuntain agilitykisoille eivät siis olleet mitenkään hyvät ja Kauhajoelle lähdinkin sillä ajatuksella, että jos kunto ei ensimmäisen radan jälkeen riitä, ilmoitan itseni poissaolevaksi ja lähden kotiin lepäämään.

Kauhajoelle mukanani lähtivät Java ja Nele, Lina jäi siskoni seuraksi Kankaanpäähän. Nelen olin ilmoittanut kahdelle agilityradalle ja Javan yhdelle. Agilitykisat järjestettiin ratsastusmaneesissa ja Nelelle tämä oli ensimmäinen kerta tällaisella alustalla.

Minikakkosia oli ensimmäisellä radalla vain kolme, joten mahdollisuudet päästä palkinnoille olivat hyvät. Kuitenkin radalle oli laitettu keinu ja arvasin, ettei Nele välttämättä menisi uudessa hallissa ja oudoilla esteillä keinua. Heti radan alussa meinasi tulla säätöä, kun en itse ollut ihan kartalla ja melkein unohdin Nelen taakseni. Ennen keinua ei todellakaan pitänyt takaaleikata, vaan vaihtaa jo aiemmin puolta valssilla. Kaiken tämän seurauksena oikeasti huutelin Nelelle ihan omituisia käskyjä ennen keinua, joten ei sinänsä mikään ihme, ettei Neleä huvittanut mennä keinua. Keinulta hylätty ja radan loppupuolella jätin vielä klassisesti Nelen taakseni niin, että Nele juoksi ohitseni putkeen, vaikka piti mennä puomille. Ei jääty ihmettelemään asiaa, vaan tehtiin vielä kepit (meni hienosti!) ja juostiin pois.



Toisella kakkosten radalla kisaajien määrä nousi yhdellä, kun ykkösistä tuli luokkanousija. Rata alkoi meillä hyvin ja pujottelu meni taas oikein hienosti. Mutta sitten tuli puomi! Nele taisi luulla, että kyseessä onkin keinu ja meni kahdesti puomista ohi. Hyppäsi lopulta puomille sen verran sivusta, ettei osunut ylösmenokontaktiin. Jatkettiin matkaa kohti oikeaa keinua: Nele kiipesi keinulle, pysähtyi hetkeksi miettimään ja tuli sitten keinun superhienosti! Ihan historiallinen tapahtuma! Loppurata oli pelkkää juoksemista. Puomilla säätämisestä saatiin 15 ratavirhettä ja yliaikaakin tuli 5,75 sekuntia eli yhteensä 20,75. Päädyttiin sijalle kolme ja saatiin palkinnoksi koiranruokaa, pieni ruusuke ja pokaali sekä karkkia ohjaajalle.



Java päätti Kauhajoella kolmen vuoden kisataukonsa ja juostiin yhdessä virallinen agilityrata sitten heinäkuun 2010. Mitään erityisiä odotuksia ei ollut, kun ollaan treenattu niin vähän eikä toisaalta edes ole mitään tavoiteltavaa. Kolmosille olisi ollut tarjolla kolme rataa, mutta ilmoitin Javan vain yhdelle, koska en halunnut väsyttää Javaa liikaa. Minikolmosten määrä ei näissä kisoissa päätä huimannut, sillä koiria oli ilmoitettu mineihin vain 14.

Kolmosten rata oli h-e-l-p-p-o. Nopea juoksurata, sellainen, jonka juokseminen terveenä olisi varsin mukavaa. Ihan kohtuullisesti jaksoin nytkin juosta, vaikka takana oli jo kaksi rataa, mutta kyllä viikon sairastaminen tuntui menossa ja väkisin tuli illalla mietittyä oltaisiinko voitu mennä vähän nopeammin, jos olisin ollut kunnossa. Tein Javan kanssa nollan, ihanneaika alitettiin -2,94 sekunnilla. Tämä riitti viidenteen sijaan.



Nelen harjoitusohjelman yhteydessä kirjoitin näiden kisojen tavoitteeksi "hallittu ratasuoritus ja onnistunut keinu (uusi halli, oudot esteet)" ja tämä tavoite saavutettiin hienosti! Olen tosi ylpeä molemmista koirista.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Onnea hienosta SM-nollasta!

t: yksi seurakaveri

Tanja kirjoitti...

Kiitos! Java ei taida päästä SM-kisoihin, mutta kyllä meille nollat kelpaa. :)