Lauantaiaamuna kokoonnuimme klo 9 Ruutanassa, tosin koirat jäivät tässä vaiheessa vielä kotiin. Ensin kouluttajat kertoivat tarkemmin MEJÄstä, tehtiin pieni mallijälki ja jakaannuttiin pareiksi tekemään varsinaiset jäljet sunnuntaiksi. Pituutta jäljelle tuli tässä vaiheessa noin 30 metriä.
Halusin Javan mukaan MEJÄän, koska olisi hienoa löytää laji, joka ei ole liian raskas ja vaatisi Javalta keskittymistä metsässä. MEJÄssä koiraa ei päästetä irti, joka helpottaa harrastamista, kun ei tarvitse murehtia karkaako koira. Mutta siltikin vielä sunnuntaiaamuna mietin vaihtaisinko koiraksi kuitenkin Nelen, kun epäilytti niin suuresti Javan kyky keskittyä mihinkään muuhun kuin lintuihin.
Olin ottanut sunnuntaille iltavuoron töissä, joten Java sai kunnian aloittaa MEJÄilyn, jotta varmasti ehtisin tehdä oman vuoroni. Käveltiin yhdessä alkumakaukselle ja sen jälkeen en oikeastaan voinut tehdä muuta kuin pitää hihnasta kiinni:
Näytän Javalle alkumakauksen
En ehtinyt näyttää Javalle jäljen suuntaa, vaan Java löysi sen itse ja lähti vauhdilla eteenpäin
Jäljen päässä odotti sorkka
Palkinnoksi hienosta suorituksesta Java sai aamupalansa
Olin tosi, tosi yllättynyt ja ilahtunut, kun Java malttoi keskittyä metsässä ja jäljesti hienosti! Kouluttajalta tuli tällainen palaute:
"Java kiinnostuu alkumakauksesta ja tutkii sen tarkkaan. Aloittaa jäljestämisen ilman erillistä kehotusta. Java jäljestää pääasiassa maavainua käyttäen erittäin jälkitarkasti yhtä tarkistuspistoa lukuunottamatta. Jäljestysvauhti kiihtyy jälkeä edetessä. Kaadosta Java menee ensin ohi jäljentekijän jälkiä pitkin, mutta hoksaa kuitenkin sorkan ja tutkii sen tarkkaan. Hienoa työtä ensikertalaiselta!"
Toivottavasti ehditään kesän aikana kokeilemaan muutaman kerran uudestaan MEJÄä, koska Javalle tekisi pieni puuhastelu hyvää. Lisäksi voisin kokeilla tätä lajia myös Nelen ja Linan kanssa.
Jäljen päästä löytyi tämän näköinen tapaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti